Itla selvitti keväällä koronan vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Ammattilaiset kantoivat huolta lasten kaverisuhteista, yksinäisyydestä ja mielekkään tekemisen puutteesta, eriarvoisuuden lisääntymisestä ja asioiden jäämisestä piiloon. Talentian jäsenetkin olivat mukana vastaamassa kyselyyn.

 

 

Koulun ja var­hais­kas­va­tuk­sen mer­ki­tys lap­sen kas­vu­ym­pä­ris­tönä ja sosi­aa­li­sen tuen sekä ter­vey­del­li­sen tuen paik­kana tuli­vat sel­keästi ilmi.  Moni saat­toi yllät­tyä­kin, miten suuri mer­ki­tys kou­lulla on las­ten kai­kin­puo­li­selle hyvinvoinnille.

– Koulun ja har­ras­tus­ten mah­dol­lis­ta­mat arjen raken­teet kan­nat­te­le­vat monen per­heen arkea. Lasten oppi­mi­sen, kave­ri­suh­tei­den, ter­veel­li­sen ruo­kai­lun ja mer­ki­tyk­sel­li­sen elämänsisällön ohella koulu ja har­ras­tuk­set pitävät yllä sel­laista elämän ryt­miä ja järjestystä, joita ilman monet per­heet ovat ongel­missa, tode­taan Itlan raportissa.

Lasten näkökulmasta koro­na­kriisi kas­vatti eroja kasvuympäristöissä. Osalle per­heitä koro­na­krii­siaika tuotti posi­tii­vi­sia muu­tok­sia ja ongel­mia nousi esiin vähemmän kuin ennalta pelättiin. Korona-aika antoi per­heille ”hen­kistä lisätilaa”,  kun per­heillä oli enemmän aikaa olla yhdessä. Koronarajoitukset pani­vat miettimään uusia tapoja viettää aikaa yhdessä. Toisissa per­heissä talou­del­li­sen tilan­teen huo­non­tu­mi­nen, työt­tö­myys ja päih­tei­den käyttö kiris­ti­vat tun­nel­maa ja lap­set jou­tui­vat ole­maan tilan­teen ”van­keina” kodeissa.

Perheiden val­miu­det ja lähtökohdat etäopiskeluun oli­vat hyvin eri­lai­sia ja tämä kas­vatti osaa­mi­sen tasoe­roja ja las­ten eriar­voi­suutta. Toisaalta osalla lap­sista ja nuo­rista opis­ke­luun kes­kit­ty­mi­nen on ollut krii­sin aikana hel­pom­paa. Koulukiusaamisesta ei ole tar­vin­nut kärsiviä ja nep­sy­oi­rei­set lap­set ovat voi­neet kes­kit­tyä opis­ke­luun ilman häli­se­vää luokkaa.

Ei säästöpäätöksiä ilman lapsivaikutusten arviointia

Sosiaali- ja ter­vys­mi­nis­te­riössä työ­ryh­män sel­vit­tää par­hail­laan koro­nan vai­ku­tuk­sia las­ten ja nuor­ten elä­mään ja etsi­mään kei­noja . Työryhmä antoi väli­ra­por­tin kesä­kuun lopulla ja sillä on työs­ken­te­ly­ai­kaa loka­kuun loppuun.

Nyt syk­syn kyn­nyk­sellä työ­ryh­män puheen­joh­taja, MLL:n toi­min­nan­joh­taja Esa Iivonen on huo­lis­saan ris­kistä, että eriar­voi­suu­den kasvu jää pysy­väksi yli­su­ku­pol­vi­seksi ilmiöksi.

– Samanaikaisesti kun pal­ve­lui­den tarve kas­voi, kas­voi myös pal­ve­lu­vaje koro­na­ra­joi­tus­ten vuoksi. Tästä vajeesta ei sel­vitä ilman talou­del­lista lisä­pa­nos­tusta. Hallituksen nel­jäs lisä­ta­lous­ar­vio toi kai­vat­tua tukea, mutta nyt on tar­peen vai­kut­taa val­tion ensi vuo­den bud­jet­tiin, Iivonen Iivonen toteaa.

Esa Iivonen koros­taa, että on erit­täin tär­keää arvioida bud­jet­ti­pää­tös­ten vai­ku­tuk­sia las­ten ja nuor­ten elä­mään ennen kuin läh­de­tään teke­mään säästöpäätöksiä.

– Kouluissa ja var­hais­kas­va­tuk­sessa on vah­vis­tet­tava moniam­ma­til­li­suutta ja tur­vat­tava riit­tävä kuraat­to­rien ja psy­ko­lo­gien määrä. Käytännössä tämä tar­koit­taa kuraat­to­rien ja psy­ko­lo­gien mää­rän lisää­mistä, sillä oppi­las­huol­lossa on nykyi­sel­lään liian vähän resursseja.

– Varhaiskasvatuksessa var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­meilla on nyt tar­vetta, toteaa Esa Iivonen.

Selvityksissä on kan­nettu huolta siitä, että jär­jes­telmä ei tun­nista lap­sia ja nuo­ria, jotka ovat tuen ja avun tarpeessa.

– Ei riitä, että anne­taan tie­toa saa­ta­villa ole­vista pal­ve­luista. Apua pitää myös tar­jota aktii­vi­sesti. Kouluissa ja var­hais­kas­va­tuk­sessa las­ten ja van­hem­pien kanssa on käy­tävä kes­kus­te­luja ja kar­toi­tet­tava tuen tarve. Tämä vaa­tii opet­ta­jilta, kuraat­to­reilta, ter­vey­den­hoi­ta­jilta ja psy­ko­lo­geilta riit­tä­västi aikaa koh­data lap­sia ja vanhempia.

Kristiina Koskiluoma