Talentian jäsen kysyy, onko oikein, että sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työnkuvat eroavat vain siten, että sosiaalityöntekijän vastuulla ovat erityisen tuen tarpeessa olevat lapset.

 

 

Jäsen työs­ken­te­lee sosi­aa­lioh­jaa­jana sosi­aa­li­huol­to­lain mukai­sena pal­ve­luna tuo­te­tussa lap­si­per­hei­den sosi­aa­li­työssä. Yksikössä työs­ken­te­lee sosi­aa­lioh­jaa­jia ja sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä, joi­den työn­ku­vien ainoa ero on se, että sosi­aa­li­työn­te­ki­jän vas­tuulla ovat eri­tyi­sen tuen tar­peessa ole­vat lap­set. Kysyjälle ei ole sel­ven­netty, miten ja kuka mää­rit­te­lee eri­tyi­sen tuen tar­peen. Hän tun­tee tilan­teen vuoksi epä­var­muutta ja myös epä­oi­keu­den­mu­kai­suutta, koska sosi­aa­li­työn­te­ki­jän palkka on noin 800 euroa suurempi.

Jäsentä askar­rut­taa myös, onko lain mukaista, että hän käsit­te­lee omia asiak­kai­taan kos­ke­via las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sia. Esimies perus­te­lee käy­tän­töä asiakaslähtöisyydellä.

Talentian ammat­tieet­ti­nen lau­ta­kunta toteaa, että pal­ve­lu­tar­peen arvioin­nin eri­tyistä tukea tar­vit­se­valle hen­ki­lölle tekee vir­ka­suh­tei­nen sosi­aa­li­työn­te­kijä. Erityisen tuen tar­peen ollessa kyseessä, myös yhden asia­kas­työtä teke­vän työn­te­ki­jän (oma­työn­te­kijä) on oltava sosi­aa­li­työn­te­kijä. Laki jät­tää eri­tyi­sen tuen tar­peen tun­nis­ta­mi­sen ja kri­tee­rei­den arvioin­nin ammat­ti­hen­ki­löille. Lapsen ja nuo­ren sekä hänen per­heensä on mah­dol­lista saada ehkäi­se­viä ja tuke­via pal­ve­luja eri­tyi­seen tuen tar­pee­seen ilman las­ten­suo­je­lun asiakkuutta.

Erityisen tuen tar­peen ylei­siä mää­ri­tel­miä ovat 1) kyseessä on hen­kilö, jonka hyvin­vointi vaka­vasti tai pit­kä­ai­kai­sesti vaa­ran­tu­nut, 2) sopi­vaa pal­ve­lua hen­ki­lölle ei löydy tai tar­pee­seen vas­taa­mi­nen edel­lyt­tää usean eri pal­ve­lun yhteen­so­vit­ta­mista, 3) lap­sen tai nuo­ren koh­dalla kas­vuo­lo­suh­teet eivät tur­vaa lap­sen kas­vua tai kehi­tystä tai lapsi käyt­täy­ty­mi­sel­lään vaa­ran­taa ter­veyt­tään tai kehitystään.

Määritelkää yhdessä erityisen tuen kriteerit

Ammattieettinen lau­ta­kunta toteaa, että kun­nissa on ollut käy­tän­tönä, että eri­tyi­sen tuen tar­peen arvioin­nissa ja eri­tyi­sen tuen tar­pee­seen liit­ty­vässä asia­kas­työssä on vähin­tään työ­pro­ses­sissa mukana lail­lis­tettu sosi­aa­li­työn­te­kijä. Esitetyssä kysy­myk­sessä sosi­aa­lioh­jaaja voi arvioida alku­vai­heessa onko eri­tyi­sen tuen tarve ilmei­nen tai mah­dol­li­sesti ole­massa. Asiakastarpeiden laa­duk­kaan arvioin­nin näkö­kul­masta työ­pai­kalla on amma­til­li­sena käy­tän­tönä ollut, että yhdessä mää­ri­tel­lään kun­kin sosi­aa­lia­lan toi­min­ta­loh­kon eri­tyi­sen tuen tar­peen kri­tee­rit. Ammattieettisesti kes­tävä käy­täntö edel­lyt­tää, että asiak­kaan oikeu­det ja heille myön­ne­tyt pal­ve­lut ovat tasa­laa­tui­set ja yhdenvertaiset.

Lastensuojeluilmoitusten käsit­te­lyyn liit­tyen lau­ta­kunta toteaa, ettei las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen sisäl­töä ja jat­ko­toi­mien tar­vetta voida käsi­tellä SHL-pal­ve­lu­jen puo­lella. Kunnassa voi olla SHL:n ja las­ten­suo­je­lu­lain mukais­ten pal­ve­lui­den yhtei­nen arvioin­tiyk­sikkö, mikäli se sisäl­tää arvioin­ti­työ­hön osal­lis­tu­vana ”las­ten­suo­je­lun työn­te­ki­jän” eri­tyis­lain­sää­dän­töön liit­ty­vän teh­tä­vän ja roolin.

Alpo Heikkinen
eri­tyis­asian­tun­tija
ammat­ti­jär­jestö Talentia
ammat­tieet­ti­sen lau­ta­kun­nan sihteeri