Aleksanteri Virta ja Omer Isar ovat työparina ”superhyvä combo”, sillä kumpikin tuo kimppaan oman osaamisensa ja täydentää toisen kokemusta.

 

 

Mitä tar­koit­taa ”rööki”? Tai ”juu ei”.

– Me tie­de­tään, että se tar­koit­taa ei. Mutta mei­dän asiak­kai­tamme häm­men­tää, kun suo­ma­lai­nen sanoo noin. Onko se ei vai kyllä, ker­too pro­jek­ti­koor­di­naat­tori Alek­san­teri Virta.

Hänen työ­pa­rinsa, pro­jek­ti­työn­te­kijä Omer Isar komp­paa. Puhe­kieli tuot­taa pään­vai­vaa maa­han­muut­ta­jalle.

He ovat kol­le­goja maa­han­muut­ta­ja­mie­hille suun­na­tussa Suo­men Dia­ko­niao­pis­ton Kohti osal­li­suutta ‑hank­keessa eli KohOssa.

Kun asiak­kaat ovat tällä ker­taa pois­tu­neet, he jää­vät vielä val­mis­te­le­maan tule­vaa työ­mat­kaa. Unel­ma­työtä, kum­pi­kin sanoo nykyi­sestä pes­tis­tään. Hei­dän ura­pol­kunsa ovat kul­ke­neet sii­hen eri teitä.

Työkokemuksen hankinta alkoi jo opiskeluaikana

Virta opis­keli aluksi media-assis­ten­tiksi. Hän työs­ken­teli valo­ku­vaa­mossa, kun ker­ran hänen ystä­vänsä sanoi, että sinä sopi­sit ihmis­lä­hei­seen työ­hön. Hän makus­teli asiaa ja tuli samaan tulok­seen. Hän haki opis­ke­le­maan sosio­no­miksi Dia­ko­nia-ammat­ti­kor­kea­kou­luun. Sieltä hän val­mis­tui 2017.

Opin­toai­kana hän keräsi laa­jan koke­muk­sen sosi­aa­lia­lan töistä.

– En tien­nyt opin­to­jen alussa, mihin haluan suun­nata. Siksi mie­tin tark­kaan, mihin menen har­joit­te­luun ja kesä­töi­hin. Halusin nähdä sosi­aa­lia­laa eri puo­lilta. Kävin läpi eri asia­kas­ryh­miä.

Hän tutus­tui Hel­sin­gin kau­pun­gin vanhus‑, nuo­riso- ja aikuis­työ­hön, päih­de­työ­hön ja sosi­aa­li­neu­von­taan. Tär­keää uralla oli har­joit­telu sosi­aa­li­toi­mis­tossa, hän sanoo. Siellä hän oppi alalla käy­tet­tä­vät tie­to­ko­neoh­jel­mat. Siellä tuli myös näkö­kul­maa pää­tök­sen­te­koon, etuuk­siin ja alan pro­ses­sei­hin. Ne on hyvä oppia opis­ke­luai­kana, niin pää­see äkkiä kiinni töi­hin, hän sanoo.

– Halusin heti isoon koneis­toon, hän viit­taa sosi­aa­li­toi­mis­toon.

Yhden har­joit­te­lun hän teki Intian Kal­ku­tassa. Siellä hän opetti katu­lap­sille englan­tia ja mate­ma­tiik­kaa.

KoHO luo osallisuutta

Suo­men Dia­ko­niao­pis­ton Kohti Osal­li­suutta ‑kehit­tä­mis­hanke KoHO tar­joaa tukea yli 30-vuo­tiaille Suo­meen muut­ta­neille mie­hille. Hank­keella on STEA-rahoi­tus.

Työ­muo­dossa lisä­tään itse­näi­syyttä ja osal­li­suutta ja ope­tel­laan arjen asioita. Työn­te­ki­jät tapaa­vat mie­hiä ryh­missä ja kah­den kes­ken. Mies­ten kanssa myös jal­kau­du­taan kes­kelle arkea.
Mie­het halua­vat oppia suo­mea ja ymmär­tää, miten täällä toi­mi­taan. Ryh­mää aute­taan myös esi­mer­kiksi Kelan lomak­kei­den täyt­tä­mi­sessä.

Vieraat kielen hallinnassa

Isar muutti Suo­meen Afga­nis­ta­nista 2001. Hän kävi täällä perus­kou­lun ja lukion. Vuonna 2005 hän sai kesä­töitä nuo­ri­soa­siain­kes­kuk­sen toi­min­ta­ta­losta Hel­sin­gin Var­tio­saa­resta. Kun kesä­työ päät­tyi, hän tiesi löy­tä­neensä oman alan.

– Siellä tuli kiin­nos­tus moni­kult­tuu­ri­seen nuo­ri­so­työ­hön. Sen jäl­keen olen työs­ken­nel­lyt koko ajan nuo­ri­so­työssä.

Hänellä on nyt 12 vuotta koke­musta työstä alai­käis­ten tur­va­ko­dissa Espoossa, alai­käis­ten tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den tukia­su­mi­syk­si­kössä ja maa­han­muut­ta­ja­työssä. Työn lomassa hän­kin opis­keli Dia­ko­nia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa sosio­no­miksi. Har­joit­te­lut hän teki lähiö­ase­malla, oppi­las­ko­dissa ja ammat­ti­kou­lussa. Vuosi sit­ten hänet pyy­det­tiin mukaan KohO-hank­kee­seen. Viime syk­synä hän päätti jat­kaa opin­toja ja puris­taa tut­kin­non lopulta val­miiksi.

Super­hyvä combo, Alek­san­teri Virta kuvaa itse­ään ja Isa­ria työ­pa­rina. Isar nyö­kyt­tää. Toi­nen on kon­kari asioissa, joissa toi­nen on noviisi ja päin vas­toin.

– Omer puhuu seit­se­mää kieltä, hän on käy­nyt läpi kotou­tu­mis­pro­ses­sin ja hän tun­tee eri kult­tuu­reita. Hänellä on pal­jon sel­laista osaa­mista ja näkö­kul­maa, jota minulla ei ole. Hänellä on koke­mus­asian­tun­ti­juutta.

Virta tuo työ­pa­riin laa­jan näke­myk­sen sosi­aa­li­työn eri puo­lilta. Syn­ty­pe­räi­senä suo­ma­lai­sena hän hal­lit­see kie­len ja voi ker­toa, mil­lai­nen maa tämä on ja mil­lai­nen työ- ja tapa­kult­tuuri Suo­messa on. Hän on KohO:n mie­hille kon­takti kan­ta­suo­ma­lai­seen mie­heen, mitä he arvos­ta­vat. Isar taas opet­taa suo­ma­laista kult­tuu­ria ja län­ti­siä arvoja.

Mei­dän osaa­mi­set täy­den­tä­vät toi­si­aan, mie­het kuvaa­vat.

Eteenpäin sosiaalialalla

Heillä synk­kaa yhteen muu­ten­kin.

– Me teemme todella hyvää yhteis­työtä. Alek­san­teri on avoin per­soona, mitä arvos­tan. Voimme sanoa toi­sil­lemme suo­raan ja ker­toa, jos emme osaa jota­kin. Meillä on sama visio hank­keessa. Kehi­tämme tätä työtä ja toi­mimme hyvin yhdessä, Isar kuvaa.

Kun työ­huo­neen ovi menee kiinni, työ­pari käy ”äärim­mäi­sen mie­len­kiin­toi­sia kes­kus­te­luja”, Virta kuvaa. Puhut­ta­vaa riit­tää kult­tuu­rista ja sosi­aa­lia­lan asioista.

– Kes­ke­nämme voimme puhua vapaasti, mutta asiak­kai­den kanssa muis­tamme ammat­ti­lai­sen roo­lin, Isar sanoo.

Tule­vai­suu­dessa kum­pi­kin näkee itsensä sosi­aa­lia­lalla. Aja­tuk­set tule­vasta ura­po­lusta kui­ten­kin poik­kea­vat. Isar ei halua joh­ta­viin teh­tä­viin. Sen sijaan hän aikoo jat­kaa asia­kas­työssä maa­han­muut­ta­jien kanssa.

Omaa osaamista on hyvä kehittää jatkuvasti.

– Tah­don toi­mia kah­den kult­tuu­rin tulk­kina. Olen aina halun­nut tehdä asia­kas­pal­ve­lu­työtä ihmis­ten kanssa. Pidän sitä arvok­kaana.

Häntä moti­voi se, että alalla voi vai­kut­taa nii­den ihmis­ten elä­mään, joilla on vai­keinta. Jos­kus tule­vai­suu­dessa hän aikoo opis­kella sosi­aa­li­työn­te­ki­jäksi. Kir­jal­li­suus, kie­let ja jat­kuva itsensä sivis­tä­mi­nen ja oppi­mi­nen ovat hänelle tär­keää. Hän opis­ke­lee par­hail­laan omin päin kah­dek­satta kieltä, sak­saa. Nyt hän puhuu jo pas­tua, daria, urdua, hin­diä, englan­tia, venä­jää ja suo­mea. Per­si­aa­kin hän ymmär­tää.

– Omaa osaa­mista on hyvä lisätä. Sosi­aa­liala on kehi­tys­pro­sessi.

Projekteja ja perustyötä

Vir­taa kiin­nos­taa tule­vai­suu­dessa pro­jek­tin­hal­linta, hank­kei­den ja pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ja psy­ko­lo­gia. Myös hän haluaa jat­ku­vasti kehit­tää omia tai­toja ja tie­toja. Se moti­voi eteen­päin.

– Kos­kaan ei pidä tulla val­miiksi. Aina voi paran­taa omia kykyjä ja ammat­ti­tai­toa. Tulossa on pal­jon muu­tok­sia alalla, mutta en pidä sitä rasit­teena vaan rik­kau­tena. Jämäh­tää ei pidä.

Sosi­aa­li­työ on itsensä ja työn kehit­tä­mi­sestä kiin­nos­tu­neelle unelma-ala, Virta selit­tää. Kou­lu­tusta löy­tyy run­saasti, ja omaa luo­vuutta ja vah­vuuk­sia voi käyt­tää hyväksi työssä. Hän itse ammen­taa media-alan osaa­mi­sesta. Yhtä hyvin har­ras­tuk­sia, suju­vaa kynää, rapor­toin­ti­tai­toa ja kaik­kea muuta osaa­mis­taan kan­nat­taa käyt­tää uralla hyväksi, hän vink­kaa.

Työ­elä­mästä on tul­lut pät­kä­töi­den ja pro­jek­tien maa­il­maa. Virta sanoo, että häntä se ei stres­saa. Vaih­te­le­vat työt anta­vat mah­dol­li­suu­den hank­kia näke­mystä ja koke­musta. Nii­den kautta voi myös raken­taa uraa ja nousta aina vaa­ti­vam­piin teh­tä­viin.

– Minulla on aina ollut hyvät pomot. Siksi ehkä tule­vai­suu­dessa joh­ta­mi­nen kiin­nos­taa. Enem­män ehkä kui­ten­kin kieh­to­vat pro­jek­tin­hal­linta ja kehit­tä­mistä sisäl­tä­vät hank­keet. Minulla ei ole kiire mihin­kään. Nau­tin nykyi­sestä työstä suu­resti.

– Voin olla rau­hassa tässä ja kat­soa, mitä tule­vai­suu­dessa tapah­tuu.

Näin ura lähtee lentoon

Alek­san­teri Virta antaa vin­kit.
1. Valitse har­joit­te­lu­pai­kat sen mukaan, mitä työtä haluat tehdä. Jos oma juttu ei ole vielä sel­kiin­ty­nyt, opis­kele ja hanki työ­ko­ke­musta laa­jasti.
2. Luota sii­hen, että sinul­la­kin on annet­ta­vaa uudessa työyh­tei­sössä. Opi uusilta työ­ka­ve­reilta, mutta tuo esiin myös omaa osaa­mista.
3. Kysee­na­laista toi­min­ta­mal­lit ja mieti, miten tätä työ­muo­toa voisi paran­taa. Tuo esiin paran­nuseh­do­tuk­sia.
4. Hae heti töi­hin vaa­ti­vaan paik­kaan, esi­mer­kiksi sosi­aa­li­toi­mis­toon. Opit siellä työn pro­ses­sit ja pää­tök­sen­te­koa. Sitä arvos­te­taan.
5. Ver­kos­toidu. Ole aktii­vi­nen, tutustu ihmi­siin, käy tutus­tu­massa eri työ­muo­toi­hin. Niissä ker­ro­taan mie­lel­lään omasta toi­min­nasta.
6. Työ­ko­ke­mus ulko­mailta pom­pah­taa posi­tii­vi­sesti esiin CV:stä.
7. Sat­saa kie­li­tai­toon. On eduksi, jos hal­lit­set aka­tee­mi­sen englan­nin ja alan ter­mis­tön englan­niksi.

Jaana Lai­ti­nen