Tytöt uupuvat koulussa. Nuoret miehet syrjäytyvät. Koulupudokkuuden kasvu näkyy tilastoissa, mutta siitä käytävä keskustelu hiipuu hetken kiinnostuksen jälkeen.

 

 

Myös tuoreet koti­maiset tutkimuk­set aiheesta lois­ta­vat pois­saolol­laan. Sosi­aalialan työken­tiltä kat­sot­tuna ei ole löy­det­ty keino­ja, joil­la nuorten koulunkäyn­tiä voitaisi­in tukea riit­tävästi. Mikä siis avuk­si tilanteeseen? Ken­ties moni­ammatill­i­nen yhteistyö tuek­si pudokku­us­vaaras­sa oleville vai tuki kokon­aisille ikälu­okille?

Tilas­tokeskuk­sen tilas­to­jen val­os­sa ilman perusk­oulun päät­tö­todis­tus­ta eron­nei­den oppivelvol­lisu­usiän ohit­tanei­den määrä on kas­vanut luku­vuo­den 2012–2013 jäl­keen. Koulu­tusti­las­to­jen mukaan luku­vuon­na 2016–2017 jatko-opiske­li­joista 5,1 pros­ent­tia keskeyt­ti opin­ton­sa eikä jatkanut mis­sään tutk­in­toon johtavas­sa koulu­tuk­ses­sa. Kokon­aan ilman perusk­oulun päät­tö­todis­tus­ta jäänei­den lisäk­si on suuri joukko oppi­lai­ta, joil­la on paljon pois­saolo­ja. Nämä oppi­laat pää­sevät luokaltaan rimaa hipoen, mut­ta opil­lis­es­ti heille jää paljon aukko­ja perusk­oulun oppimäärästä. Mil­laiset mah­dol­lisu­udet näil­lä nuo­ril­la on päästä ja men­estyä jatko-opin­nois­sa vai ovatko he juuri tule­vaisu­u­den koulupu­dokkai­ta?

Suomes­sa on tutkit­tu eri­ty­isopetuk­sen vaiku­tuk­sia koulupu­dokku­u­den ehkäisyssä ja koulu­tu­losten kor­re­laa­tio­ta jatko-opin­nois­sa. Tutkimus nos­taa esille, että tutkimuk­seen osal­lis­tuneista, 5 vuot­ta oppivelvol­lisu­u­den suorit­tamis­es­ta, ammatil­lisen koulu­tuk­sen opiske­li­joista 72,8 pros­ent­tia oli valmis­tunut, kun taas aka­teemisi­in opin­toi­hin suun­tau­tuneista 93,2 pros­ent­tia oli valmis­tunut vas­taavas­sa ajas­sa. Myös koulupu­dokku­us oli suurem­paa ammatil­lisen koulu­tuk­sen puolel­la. Olisikin eri­tyisen tärkeää tutkia ja nos­taa esille mon­i­naisia syitä, jot­ka johta­vat tutk­in­to­jen keskeyt­tämiseen. Tutkimus vuodelta 2013 nos­taa esille, että haas­teet koulunkäyn­nis­sä näkyvät jo varhain ja ilman tukea ne saat­ta­vat johtaa kas­vavi­in haasteisi­in tule­vaisu­udessa.

Koulupu­dokku­us on ollut puheenai­heena Pohjo­is­mais­sa ja esimerkik­si Pohjo­is­maid­en neu­vos­ton kesäkok­ouk­ses­sa aihet­ta käsitelti­in vuon­na 2017. Koulupu­dokku­u­teen liit­tyvät haas­teet ovat Pohjo­is­mais­sa hyvin samankaltaisia ja sik­si tarvi­taan myös tiedon ja koke­musten jakamista.

Löydetäänkö tuki ja palvelut?

Nuo­rille on jo täl­lä het­kel­lä tar­jol­la monia tuen muo­to­ja nuoriso­taku­us­ta jous­ta­van peru­sopetuk­sen luokki­in. Tun­tuu kuitenkin siltä, että yläk­oulus­sa saatu jatku­va tuki lop­puu usein ammatil­liselle puolelle siir­ryt­täessä. Miten voidaan olet­taa, että nuori, joka kohtaa haastei­ta peru­sopetuk­sen piiris­sä ja selviy­tyy niistä vankalla ja jatku­val­la tuel­la, pär­jää yhtäkkiä esimerkik­si ammatil­lisel­la puolel­la pienel­lä tai läh­es olemat­toma­l­la tuel­la.

Vuo­den 2017 Nuoriso­barometri ker­too, että toisen asteen koulu­tuk­sen merk­i­tys nuorisopoli­ti­ikas­sa on ilmeinen, sil­lä opin­topol­un ongelmien selvit­tämi­nen ja nuorten voimavaro­jen lisäämi­nen on ammat­ti­lais­ten kesken jaet­tu tavoite. Perusk­oulun jälkeisen opiskelu­paikan val­in­ta ja sitä seu­raa­va opiskelu ei ole kaikille yhtä help­poa. Tämä hidas­taa työelämään pääsyä ja aiheut­taa yhteiskun­nalle kulu­ja. Tutkimuk­sen mukaan tärkein syy keskeyt­tämiseen oli väärä alaval­in­ta. Tämän lisäk­si keskeyt­tämiseen vaikut­ti se, ettei nuori viihtynyt koulus­sa tai opiskelu ei vas­tan­nut odotuk­sia.

Koulupu­dokku­ut­ta ehkäi­sevään työhön tarvi­taan kokon­ais­val­taista läh­estymistapaa. Nuorten kuulem­i­nen on ensiar­voisen tärkeää, kuin myös moni­ammatill­i­nen yhteistyö, varhainen puut­tumi­nen ja koke­musten vai­h­to – myös Pohjo­is­maid­en kesken.

Koulu­jen psykososi­aalisen tuen vahvis­t­a­mi­nen ja yhteisölli­nen työsken­te­ly oppi­laiden, van­hempi­en ja ammat­ti­lais­ten kanssa voisi luo­da varhaisem­man puut­tumisen rak­en­teen. Mitä aikaisem­min haasteisi­in päästään puut­tumaan, sitä parem­pi lop­putu­los on pitkäl­lä aikavälil­lä.

Viimeaikainen julki­nen asiantun­ti­jakeskustelu sekä uusim­mat tutkimuk­set ovat tuoneet esi­in muitakin syitä. Psyko-sosi­aal­is­ten ongelmien lisäk­si syitä keskeyt­tämiselle ovat muun muas­sa elämän­hallinnan ongel­mat ja kouluk­iusaami­nen. Myös yksinäisyys tun­tuu ole­van aikamme vit­saus ja altista­va tek­i­jä kiusaamiselle. Monis­sa yhteyk­sis­sä onkin peräänku­u­lutet­tu toim­i­joiden välisen yhteistyön lisäämistä. Onnis­tuuko tämä sit­ten eri­lais­ten kohden­net­tu­jen pätkähankkei­den avul­la, jot­ka päät­tyvät juuri, kun rak­en­tei­ta on alet­tu saa­maan kasaan vai olisiko pysyväm­mistä ratkaisu­ista apua?

Oppivelvollisuusiän nostaminen

Ratkaisuna koulupu­dokku­u­teen on aikaisem­minkin esitet­ty, nyt hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa hyväksyt­tyä oppivelvol­lisu­usiän nos­tamista. Myös pro­fes­sori Roope Uusi­ta­lo ja Aka­van johta­va asiantun­ti­ja Ida Mieli­tyi­nen puol­si­vat tätä aja­tus­ta Ylen aamu-tv:n haas­tat­telus­sa.

Ken­täl­lä oppivelvol­lisu­usiän nos­toon on suh­taudut­tu monel­la tapaa. Opiske­li­jat kaipaa­vat sään­töjä, rak­en­tei­ta ja tur­vaa. Toisaal­ta henkilökun­ta ei pidä pelkkää oppivelvol­lisu­usiän nos­tamista riit­tävänä toimen­piteenä. On oltu myös huolis­saan siitä, onko opiske­li­joil­la varaa oppi­ma­te­ri­aalei­hin. Oppivelvol­lisu­us kuitenkin takaa opiske­li­joille mak­sut­tomat kir­jat ja muun oppi­ma­te­ri­aalin, vaik­ka Nuoriso­barometri 2017 mukaan tämä oli vain har­voin syy opin­to­jen keskeyt­tämiselle.

Tuore OECD:n maara­port­ti pitää työl­lisyys- ja sosi­aalipoli­ti­ikan tehot­to­muut­ta keskeisenä syynä nuorten vaikeuk­sille opiskelu- ja työelämässä. Se suosit­teleekin mak­su­ton­ta toisen asteen koulu­tus­ta, tuk­i­jär­jestelmien yksinker­tais­tamista ja nuorten työn­hak­i­joiden aktivoin­tia, oppi­laanoh­jauk­sen tehostamisen ja mie­len­ter­veyspalvelu­iden tur­vaamisen lisäk­si.

Myös palvelu­muo­to­jen parem­pi yhteistyö maini­taan maara­por­tis­sa. Keino­ja koulupu­dokku­u­den ehkäisyyn tun­tuu ole­van monia, mut­ta nyt tarvi­taan myös konkreet­tisia toimia. Sijoit­ta­mi­nen nuori­in on samal­la sijoi­tus myös koko yhteiskun­tamme tule­vaisu­u­teen.

Kirsti Aal­to­nen
Riina Pajunen
Kat­ja Töyry

Kir­joit­ta­jat ovat Lau­rea ammat­tiko­rkeak­oulun sosiono­mi (YAMK) ‑opiske­li­joi­ta.

Läh­teet:

Haa­pako­r­va, P.; Ris­tikari, T; & Kiilakos­ki, T. 2017: Toisen asteen opin­to­jen keskeyt­tämisen taus­tatek­i­jöitä. Teok­ses­sa Pekkari­nen, Eli­na & Myl­lynie­mi, Sami (toim.) Opin polut ja pienta­reet: Nuoriso­barometri 2017. Verkko­julka­isu­ja (Nuoriso­tutkimusseu­ra) ISSN 1799–9227, nro 129. https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2017/

Hakkarainen, A., Holopainen, L., Savolainen, H. 2013: A Five-Year Fol­low-Up on the Role of Edu­ca­tion­al Sup­port in Pre­vent­ing Dropout From Upper Sec­ondary Edu­ca­tion in Fin­land. Ham­mil Insti­tute on Dis­abil­i­ties.

https://www.academia.edu/24257230/A_Five-Year_Follow-Up_on_the_Role_of_Educational_Support_in_Preventing_Dropout_From_Upper_Secondary_Education_in_Finland

12: Hukas­sa — Keitä ovat syr­jäy­tyneet nuoret? Eva Ana­lyysi nro.19. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf

OECD: Invest­ing in youth: Fin­land (2018). http://www.oecd.org/finland/finland-should-do-more-to-improve-job-prospects-of-low-skilled-youth.htm

Olisiko oppivelvol­lisu­usiän koro­tus lääke työl­lisyy­teen? Ylen aamu-tv. Tv-ohjel­ma 24.5.2019. Yle Areena- verkkopalvelu. https://areena.yle.fi/1–50165164

Pohjo­is­mainen yhteistyö, uuti­nen 26.07.2017. Koulupu­dokku­u­den vähen­tämi­nen vaatii sek­to­rien välistä yhteistyötä. Viitat­tu 8.5.2019. https://www.norden.org/fi/news/koulupudokkuuden-vahentaminen-vaatii-sektorienvalista-yhteistyota

Seuri, A ; Uusi­ta­lo, R.& Vir­ta­nen, H. 2018: Pitääkö oppivelvol­lisu­u­den ikä nos­taa 18 vuo­teen? Talous­poli­ti­ikan arvioin­tineu­vos­to. Raport­ti 2017: taus­tara­port­ti.

https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2018/01/Seuri_Uusitalo_Virtanen_2018.pdf

Sten­roos, M. 2019: Hal­li­tus­neu­vot­telu­iden lop­pusuo­ran suurin kysymys ratkaistu: Oppivelvol­lisu­us pite­nee toisen asteen tutkin­non suorit­tamiseen. Yle. Viitat­tu 30.5.2019. https://yle.fi/uutiset/3–10809378

Suomen viralli­nen tilas­to (SVT): Koulu­tuk­sen keskeyt­tämi­nen [verkkojulkaisu].ISSN=1798–9280. 2017, Liite­taulukko 3. Perusk­oulun koulupu­dokkaat luku­vu­osi­na 1999/2000–2017/2018 . Helsin­ki: Tilas­tokeskus. Viitat­tu 8.5.2019. Saan­ti­ta­pa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2017/kkesk_2017_2019-03–14_tau_003_fi.html

Suomen viralli­nen tilas­to (SVT): Koulu­tuk­sen keskeyt­tämi­nen [verkko­julka­isu].

ISSN=1798–9280. 2017, Liite­taulukko 1. Lukiok­oulu­tuk­ses­sa, ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa, ammat­tiko­rkeak­ouluk­oulu­tuk­ses­sa ja yliopis­tok­oulu­tuk­ses­sa keskeyt­tämi­nen luku­vu­osi­na 2000/2001–2016/2017, % . Helsin­ki: Tilas­tokeskus. Viitat­tu: 8.5.2019.

Saan­ti­ta­pa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2017/kkesk_2017_2019-03–14_tau_001_fi.html