Tytöt uupuvat koulussa. Nuoret miehet syrjäytyvät. Koulupudokkuuden kasvu näkyy tilastoissa, mutta siitä käytävä keskustelu hiipuu hetken kiinnostuksen jälkeen.

 

 

Myös tuoreet kotimaiset tutki­mukset aiheesta loistavat poissao­lollaan. Sosiaa­lialan työken­tiltä katsottuna ei ole löydetty keinoja, joilla nuorten koulun­käyntiä voitaisiin tukea riittä­västi. Mikä siis avuksi tilan­teeseen? Kenties moniam­ma­til­linen yhteistyö tueksi pudok­kuus­vaa­rassa oleville vai tuki kokonai­sille ikäluo­kille?

Tilas­to­kes­kuksen tilas­tojen valossa ilman perus­koulun päättö­to­dis­tusta eronneiden oppivel­vol­li­suusiän ohitta­neiden määrä on kasvanut lukuvuoden 2012 – 2013 jälkeen. Koulu­tus­ti­las­tojen mukaan lukuvuonna 2016 – 2017 jatko-opiske­li­joista 5,1 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut missään tutkintoon johta­vassa koulu­tuk­sessa. Kokonaan ilman perus­koulun päättö­to­dis­tusta jääneiden lisäksi on suuri joukko oppilaita, joilla on paljon poissaoloja. Nämä oppilaat pääsevät luokaltaan rimaa hipoen, mutta opilli­sesti heille jää paljon aukkoja perus­koulun oppimää­rästä. Millaiset mahdol­li­suudet näillä nuorilla on päästä ja menestyä jatko-opinnoissa vai ovatko he juuri tulevai­suuden koulu­pu­dok­kaita?

Suomessa on tutkittu erityi­so­pe­tuksen vaiku­tuksia koulu­pu­dok­kuuden ehkäi­syssä ja koulu­tu­losten korre­laa­tiota jatko-opinnoissa. Tutkimus nostaa esille, että tutki­mukseen osallis­tu­neista, 5 vuotta oppivel­vol­li­suuden suorit­ta­mi­sesta, ammatil­lisen koulu­tuksen opiske­li­joista 72,8 prosenttia oli valmis­tunut, kun taas akatee­misiin opintoihin suuntau­tu­neista 93,2 prosenttia oli valmis­tunut vastaa­vassa ajassa. Myös koulu­pu­dokkuus oli suurempaa ammatil­lisen koulu­tuksen puolella. Olisikin erityisen tärkeää tutkia ja nostaa esille moninaisia syitä, jotka johtavat tutkin­tojen keskeyt­tä­miseen. Tutkimus vuodelta 2013 nostaa esille, että haasteet koulun­käyn­nissä näkyvät jo varhain ja ilman tukea ne saattavat johtaa kasvaviin haasteisiin tulevai­suu­dessa.

Koulu­pu­dokkuus on ollut puhee­nai­heena Pohjois­maissa ja esimer­kiksi Pohjois­maiden neuvoston kesäko­kouk­sessa aihetta käsiteltiin vuonna 2017. Koulu­pu­dok­kuuteen liittyvät haasteet ovat Pohjois­maissa hyvin saman­kal­taisia ja siksi tarvitaan myös tiedon ja kokemusten jakamista.

Löydetäänkö tuki ja palvelut?

Nuorille on jo tällä hetkellä tarjolla monia tuen muotoja nuori­so­ta­kuusta joustavan perus­o­pe­tuksen luokkiin. Tuntuu kuitenkin siltä, että yläkou­lussa saatu jatkuva tuki loppuu usein ammatil­li­selle puolelle siirryt­täessä. Miten voidaan olettaa, että nuori, joka kohtaa haasteita perus­o­pe­tuksen piirissä ja selviytyy niistä vankalla ja jatku­valla tuella, pärjää yhtäkkiä esimer­kiksi ammatil­li­sella puolella pienellä tai lähes olemat­to­malla tuella.

Vuoden 2017 Nuori­so­ba­ro­metri kertoo, että toisen asteen koulu­tuksen merkitys nuori­so­po­li­tii­kassa on ilmeinen, sillä opinto­polun ongelmien selvit­tä­minen ja nuorten voima­va­rojen lisää­minen on ammat­ti­laisten kesken jaettu tavoite. Perus­koulun jälkeisen opiske­lu­paikan valinta ja sitä seuraava opiskelu ei ole kaikille yhtä helppoa. Tämä hidastaa työelämään pääsyä ja aiheuttaa yhteis­kun­nalle kuluja. Tutki­muksen mukaan tärkein syy keskeyt­tä­miseen oli väärä alava­linta. Tämän lisäksi keskeyt­tä­miseen vaikutti se, ettei nuori viihtynyt koulussa tai opiskelu ei vastannut odotuksia.

Koulu­pu­dok­kuutta ehkäi­sevään työhön tarvitaan kokonais­val­taista lähes­ty­mis­tapaa. Nuorten kuule­minen on ensiar­voisen tärkeää, kuin myös moniam­ma­til­linen yhteistyö, varhainen puuttu­minen ja kokemusten vaihto – myös Pohjois­maiden kesken.

Koulujen psyko­so­si­aa­lisen tuen vahvis­ta­minen ja yhtei­söl­linen työskentely oppilaiden, vanhempien ja ammat­ti­laisten kanssa voisi luoda varhai­semman puuttu­misen rakenteen. Mitä aikai­semmin haasteisiin päästään puuttumaan, sitä parempi loppu­tulos on pitkällä aikavä­lillä.

Viime­ai­kainen julkinen asian­tun­ti­ja­kes­kustelu sekä uusimmat tutki­mukset ovat tuoneet esiin muitakin syitä. Psyko-sosiaa­listen ongelmien lisäksi syitä keskeyt­tä­mi­selle ovat muun muassa elämän­hal­linnan ongelmat ja koulu­kiusaa­minen. Myös yksinäisyys tuntuu olevan aikamme vitsaus ja altistava tekijä kiusaa­mi­selle. Monissa yhteyk­sissä onkin perään­kuu­lu­tettu toimi­joiden välisen yhteistyön lisää­mistä. Onnis­tuuko tämä sitten erilaisten kohden­net­tujen pätkä­hank­keiden avulla, jotka päättyvät juuri, kun raken­teita on alettu saamaan kasaan vai olisiko pysyväm­mistä ratkai­suista apua?

Oppivelvollisuusiän nostaminen

Ratkaisuna koulu­pu­dok­kuuteen on aikai­sem­minkin esitetty, nyt halli­tus­neu­vot­te­luissa hyväk­syttyä oppivel­vol­li­suusiän nosta­mista. Myös professori Roope Uusitalo ja Akavan johtava asian­tuntija Ida Mieli­tyinen puolsivat tätä ajatusta Ylen aamu-tv:n haastat­te­lussa.

Kentällä oppivel­vol­li­suusiän nostoon on suhtau­duttu monella tapaa. Opiske­lijat kaipaavat sääntöjä, raken­teita ja turvaa. Toisaalta henki­lö­kunta ei pidä pelkkää oppivel­vol­li­suusiän nosta­mista riittävänä toimen­pi­teenä. On oltu myös huolissaan siitä, onko opiske­li­joilla varaa oppima­te­ri­aa­leihin. Oppivel­vol­lisuus kuitenkin takaa opiske­li­joille maksut­tomat kirjat ja muun oppima­te­ri­aalin, vaikka Nuori­so­ba­ro­metri 2017 mukaan tämä oli vain harvoin syy opintojen keskeyt­tä­mi­selle.

Tuore OECD:n maara­portti pitää työllisyys- ja sosiaa­li­po­li­tiikan tehot­to­muutta keskeisenä syynä nuorten vaikeuk­sille opiskelu- ja työelä­mässä. Se suosit­te­leekin maksu­tonta toisen asteen koulu­tusta, tukijär­jes­telmien yksin­ker­tais­ta­mista ja nuorten työnha­ki­joiden aktivointia, oppilaa­noh­jauksen tehos­ta­misen ja mielen­ter­veys­pal­ve­luiden turvaa­misen lisäksi.

Myös palve­lu­muo­tojen parempi yhteistyö mainitaan maara­por­tissa. Keinoja koulu­pu­dok­kuuden ehkäisyyn tuntuu olevan monia, mutta nyt tarvitaan myös konkreet­tisia toimia. Sijoit­ta­minen nuoriin on samalla sijoitus myös koko yhteis­kun­tamme tulevai­suuteen.

Kirsti Aaltonen
Riina Pajunen
Katja Töyry

Kirjoit­tajat ovat Laurea ammat­ti­kor­kea­koulun sosionomi (YAMK) -opiske­li­joita.

Lähteet:

Haapa­korva, P.; Ristikari, T; & Kiila­koski, T. 2017: Toisen asteen opintojen keskeyt­tä­misen tausta­te­ki­jöitä. Teoksessa Pekka­rinen, Elina & Mylly­niemi, Sami (toim.) Opin polut ja pientareet: Nuori­so­ba­ro­metri 2017. Verkko­jul­kaisuja (Nuori­so­tut­ki­mus­seura) ISSN 1799 – 9227, nro 129. https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2017/

Hakka­rainen, A., Holopainen, L., Savolainen, H. 2013: A Five-Year Follow-Up on the Role of Educa­tional Support in Preventing Dropout From Upper Secondary Education in Finland. Hammil Institute on Disabi­lities.

https://www.academia.edu/24257230/A_Five-Year_Follow-Up_on_the_Role_of_Educational_Support_in_Preventing_Dropout_From_Upper_Secondary_Education_in_Finland

12: Hukassa – Keitä ovat syrjäy­tyneet nuoret? Eva Analyysi nro.19. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf

OECD: Investing in youth: Finland (2018). http://www.oecd.org/finland/finland-should-do-more-to-improve-job-prospects-of-low-skilled-youth.htm

Olisiko oppivel­vol­li­suusiän korotus lääke työlli­syyteen? Ylen aamu-tv. Tv-ohjelma 24.5.2019. Yle Areena- verkko­palvelu. https://areena.yle.fi/1 – 50165164

Pohjois­mainen yhteistyö, uutinen 26.07.2017. Koulu­pu­dok­kuuden vähen­tä­minen vaatii sektorien välistä yhteis­työtä. Viitattu 8.5.2019. https://www.norden.org/fi/news/koulupudokkuuden-vahentaminen-vaatii-sektorienvalista-yhteistyota

Seuri, A ; Uusitalo, R.& Virtanen, H. 2018: Pitääkö oppivel­vol­li­suuden ikä nostaa 18 vuoteen? Talous­po­li­tiikan arvioin­ti­neu­vosto. Raportti 2017: tausta­ra­portti.

https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2018/01/Seuri_Uusitalo_Virtanen_2018.pdf

Stenroos, M. 2019: Halli­tus­neu­vot­te­luiden loppusuoran suurin kysymys ratkaistu: Oppivel­vol­lisuus pitenee toisen asteen tutkinnon suorit­ta­miseen. Yle. Viitattu 30.5.2019. https://yle.fi/uutiset/3 – 10809378

Suomen viral­linen tilasto (SVT): Koulu­tuksen keskeyt­tä­minen [verkkojulkaisu].ISSN=1798 – 9280. 2017, Liite­tau­lukko 3. Perus­koulun koulu­pu­dokkaat lukuvuosina 1999/2000 – 2017/2018 . Helsinki: Tilas­to­keskus. Viitattu 8.5.2019. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2017/kkesk_2017_2019-03 – 14_tau_003_fi.html

Suomen viral­linen tilasto (SVT): Koulu­tuksen keskeyt­tä­minen [verkko­jul­kaisu].

ISSN=1798 – 9280. 2017, Liite­tau­lukko 1. Lukio­kou­lu­tuk­sessa, ammatil­li­sessa koulu­tuk­sessa, ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kou­lu­tuk­sessa ja yliopis­to­kou­lu­tuk­sessa keskeyt­tä­minen lukuvuosina 2000/2001 – 2016/2017, % . Helsinki: Tilas­to­keskus. Viitattu: 8.5.2019.

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2017/kkesk_2017_2019-03 – 14_tau_001_fi.html