Tytöt uupuvat koulussa. Nuoret miehet syrjäytyvät. Koulupudokkuuden kasvu näkyy tilastoissa, mutta siitä käytävä keskustelu hiipuu hetken kiinnostuksen jälkeen.

 

 

Myös tuo­reet koti­mai­set tut­ki­muk­set aiheesta lois­ta­vat pois­sao­lol­laan. Sosi­aa­lia­lan työ­ken­tiltä kat­sot­tuna ei ole löy­detty kei­noja, joilla nuor­ten kou­lun­käyn­tiä voi­tai­siin tukea riit­tä­västi. Mikä siis avuksi tilan­tee­seen? Ken­ties moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ tueksi pudok­kuus­vaa­rassa ole­ville vai tuki koko­nai­sille ikä­luo­kille?

Tilas­to­kes­kuk­sen tilas­to­jen valossa ilman perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tusta eron­nei­den oppi­vel­vol­li­suusiän ohit­ta­nei­den määrä on kas­va­nut luku­vuo­den 2012–2013 jäl­keen. Kou­lu­tus­ti­las­to­jen mukaan luku­vuonna 2016–2017 jatko-opis­ke­li­joista 5,1 pro­sent­tia kes­keytti opin­tonsa eikä jat­ka­nut mis­sään tut­kin­toon joh­ta­vassa kou­lu­tuk­sessa. Koko­naan ilman perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tusta jää­nei­den lisäksi on suuri joukko oppi­laita, joilla on pal­jon pois­sao­loja. Nämä oppi­laat pää­se­vät luo­kal­taan rimaa hipoen, mutta opil­li­sesti heille jää pal­jon auk­koja perus­kou­lun oppi­mää­rästä. Mil­lai­set mah­dol­li­suu­det näillä nuo­rilla on päästä ja menes­tyä jatko-opin­noissa vai ovatko he juuri tule­vai­suu­den kou­lu­pu­dok­kaita?

Suo­messa on tut­kittu eri­tyi­so­pe­tuk­sen vai­ku­tuk­sia kou­lu­pu­dok­kuu­den ehkäi­syssä ja kou­lu­tu­los­ten kor­re­laa­tiota jatko-opin­noissa. Tut­ki­mus nos­taa esille, että tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neista, 5 vuotta oppi­vel­vol­li­suu­den suo­rit­ta­mi­sesta, amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen opis­ke­li­joista 72,8 pro­sent­tia oli val­mis­tu­nut, kun taas aka­tee­mi­siin opin­toi­hin suun­tau­tu­neista 93,2 pro­sent­tia oli val­mis­tu­nut vas­taa­vassa ajassa. Myös kou­lu­pu­dok­kuus oli suu­rem­paa amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen puo­lella. Oli­si­kin eri­tyi­sen tär­keää tut­kia ja nos­taa esille moni­nai­sia syitä, jotka joh­ta­vat tut­kin­to­jen kes­keyt­tä­mi­seen. Tut­ki­mus vuo­delta 2013 nos­taa esille, että haas­teet kou­lun­käyn­nissä näky­vät jo var­hain ja ilman tukea ne saat­ta­vat joh­taa kas­va­viin haas­tei­siin tule­vai­suu­dessa.

Kou­lu­pu­dok­kuus on ollut puhee­nai­heena Poh­jois­maissa ja esi­mer­kiksi Poh­jois­mai­den neu­vos­ton kesä­ko­kouk­sessa aihetta käsi­tel­tiin vuonna 2017. Kou­lu­pu­dok­kuu­teen liit­ty­vät haas­teet ovat Poh­jois­maissa hyvin saman­kal­tai­sia ja siksi tar­vi­taan myös tie­don ja koke­mus­ten jaka­mista.

Löydetäänkö tuki ja palvelut?

Nuo­rille on jo tällä het­kellä tar­jolla monia tuen muo­toja nuo­ri­so­ta­kuusta jous­ta­van perus­o­pe­tuk­sen luok­kiin. Tun­tuu kui­ten­kin siltä, että ylä­kou­lussa saatu jat­kuva tuki lop­puu usein amma­til­li­selle puo­lelle siir­ryt­täessä. Miten voi­daan olet­taa, että nuori, joka koh­taa haas­teita perus­o­pe­tuk­sen pii­rissä ja sel­viy­tyy niistä van­kalla ja jat­ku­valla tuella, pär­jää yhtäk­kiä esi­mer­kiksi amma­til­li­sella puo­lella pie­nellä tai lähes ole­mat­to­malla tuella.

Vuo­den 2017 Nuo­ri­so­ba­ro­metri ker­too, että toi­sen asteen kou­lu­tuk­sen mer­ki­tys nuo­ri­so­po­li­tii­kassa on ilmei­nen, sillä opin­to­po­lun ongel­mien sel­vit­tä­mi­nen ja nuor­ten voi­ma­va­ro­jen lisää­mi­nen on ammat­ti­lais­ten kes­ken jaettu tavoite. Perus­kou­lun jäl­kei­sen opis­ke­lu­pai­kan valinta ja sitä seu­raava opis­kelu ei ole kai­kille yhtä help­poa. Tämä hidas­taa työ­elä­mään pää­syä ja aiheut­taa yhteis­kun­nalle kuluja. Tut­ki­muk­sen mukaan tär­kein syy kes­keyt­tä­mi­seen oli väärä ala­va­linta. Tämän lisäksi kes­keyt­tä­mi­seen vai­kutti se, ettei nuori viih­ty­nyt kou­lussa tai opis­kelu ei vas­tan­nut odo­tuk­sia.

Kou­lu­pu­dok­kuutta ehkäi­se­vään työ­hön tar­vi­taan koko­nais­val­taista lähes­ty­mis­ta­paa. Nuor­ten kuu­le­mi­nen on ensiar­voi­sen tär­keää, kuin myös moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ, var­hai­nen puut­tu­mi­nen ja koke­mus­ten vaihto – myös Poh­jois­mai­den kes­ken.

Kou­lu­jen psy­ko­so­si­aa­li­sen tuen vah­vis­ta­mi­nen ja yhtei­söl­li­nen työs­ken­tely oppi­lai­den, van­hem­pien ja ammat­ti­lais­ten kanssa voisi luoda var­hai­sem­man puut­tu­mi­sen raken­teen. Mitä aikai­sem­min haas­tei­siin pääs­tään puut­tu­maan, sitä parempi lop­pu­tu­los on pit­källä aika­vä­lillä.

Vii­me­ai­kai­nen jul­ki­nen asian­tun­ti­ja­kes­kus­telu sekä uusim­mat tut­ki­muk­set ovat tuo­neet esiin mui­ta­kin syitä. Psyko-sosi­aa­lis­ten ongel­mien lisäksi syitä kes­keyt­tä­mi­selle ovat muun muassa elä­män­hal­lin­nan ongel­mat ja kou­lu­kiusaa­mi­nen. Myös yksi­näi­syys tun­tuu ole­van aikamme vit­saus ja altis­tava tekijä kiusaa­mi­selle. Monissa yhteyk­sissä onkin perään­kuu­lu­tettu toi­mi­joi­den väli­sen yhteis­työn lisää­mistä. Onnis­tuuko tämä sit­ten eri­lais­ten koh­den­net­tu­jen pät­kä­hank­kei­den avulla, jotka päät­ty­vät juuri, kun raken­teita on alettu saa­maan kasaan vai oli­siko pysy­väm­mistä rat­kai­suista apua?

Oppivelvollisuusiän nostaminen

Rat­kai­suna kou­lu­pu­dok­kuu­teen on aikai­sem­min­kin esi­tetty, nyt hal­li­tus­neu­vot­te­luissa hyväk­syt­tyä oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mista. Myös pro­fes­sori Roope Uusi­talo ja Aka­van joh­tava asian­tun­tija Ida Mie­li­tyi­nen puol­si­vat tätä aja­tusta Ylen aamu-tv:n haas­tat­te­lussa.

Ken­tällä oppi­vel­vol­li­suusiän nos­toon on suh­tau­duttu monella tapaa. Opis­ke­li­jat kai­paa­vat sään­töjä, raken­teita ja tur­vaa. Toi­saalta hen­ki­lö­kunta ei pidä pelk­kää oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mista riit­tä­vänä toi­men­pi­teenä. On oltu myös huo­lis­saan siitä, onko opis­ke­li­joilla varaa oppi­ma­te­ri­aa­lei­hin. Oppi­vel­vol­li­suus kui­ten­kin takaa opis­ke­li­joille mak­sut­to­mat kir­jat ja muun oppi­ma­te­ri­aa­lin, vaikka Nuo­ri­so­ba­ro­metri 2017 mukaan tämä oli vain har­voin syy opin­to­jen kes­keyt­tä­mi­selle.

Tuore OECD:n maa­ra­portti pitää työl­li­syys- ja sosi­aa­li­po­li­tii­kan tehot­to­muutta kes­kei­senä syynä nuor­ten vai­keuk­sille opis­kelu- ja työ­elä­mässä. Se suo­sit­te­lee­kin mak­su­tonta toi­sen asteen kou­lu­tusta, tuki­jär­jes­tel­mien yksin­ker­tais­ta­mista ja nuor­ten työn­ha­ki­joi­den akti­voin­tia, oppi­laa­noh­jauk­sen tehos­ta­mi­sen ja mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den tur­vaa­mi­sen lisäksi.

Myös pal­ve­lu­muo­to­jen parempi yhteis­työ mai­ni­taan maa­ra­por­tissa. Kei­noja kou­lu­pu­dok­kuu­den ehkäi­syyn tun­tuu ole­van monia, mutta nyt tar­vi­taan myös kon­kreet­ti­sia toi­mia. Sijoit­ta­mi­nen nuo­riin on samalla sijoi­tus myös koko yhteis­kun­tamme tule­vai­suu­teen.

Kirsti Aal­to­nen
Riina Paju­nen
Katja Töyry

Kir­joit­ta­jat ovat Lau­rea ammat­ti­kor­kea­kou­lun sosio­nomi (YAMK) ‑opis­ke­li­joita.

Läh­teet:

Haa­pa­korva, P.; Ris­ti­kari, T; & Kii­la­koski, T. 2017: Toi­sen asteen opin­to­jen kes­keyt­tä­mi­sen taus­ta­te­ki­jöitä. Teok­sessa Pek­ka­ri­nen, Elina & Myl­ly­niemi, Sami (toim.) Opin polut ja pien­ta­reet: Nuo­ri­so­ba­ro­metri 2017. Verk­ko­jul­kai­suja (Nuo­ri­so­tut­ki­mus­seura) ISSN 1799–9227, nro 129. https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2017/

Hak­ka­rai­nen, A., Holo­pai­nen, L., Savo­lai­nen, H. 2013: A Five-Year Fol­low-Up on the Role of Educa­tio­nal Sup­port in Pre­ven­ting Dro­pout From Upper Secon­dary Educa­tion in Fin­land. Ham­mil Ins­ti­tute on Disa­bi­li­ties.

https://www.academia.edu/24257230/A_Five-Year_Follow-Up_on_the_Role_of_Educational_Support_in_Preventing_Dropout_From_Upper_Secondary_Education_in_Finland

12: Hukassa — Keitä ovat syr­jäy­ty­neet nuo­ret? Eva Ana­lyysi nro.19. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf

OECD: Inves­ting in youth: Fin­land (2018). http://www.oecd.org/finland/finland-should-do-more-to-improve-job-prospects-of-low-skilled-youth.htm

Oli­siko oppi­vel­vol­li­suusiän koro­tus lääke työl­li­syy­teen? Ylen aamu-tv. Tv-ohjelma 24.5.2019. Yle Areena- verk­ko­pal­velu. https://areena.yle.fi/1–50165164

Poh­jois­mai­nen yhteis­työ, uuti­nen 26.07.2017. Kou­lu­pu­dok­kuu­den vähen­tä­mi­nen vaa­tii sek­to­rien välistä yhteis­työtä. Vii­tattu 8.5.2019. https://www.norden.org/fi/news/koulupudokkuuden-vahentaminen-vaatii-sektorienvalista-yhteistyota

Seuri, A ; Uusi­talo, R.& Vir­ta­nen, H. 2018: Pitääkö oppi­vel­vol­li­suu­den ikä nos­taa 18 vuo­teen? Talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vosto. Raportti 2017: taus­ta­ra­portti.

https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2018/01/Seuri_Uusitalo_Virtanen_2018.pdf

Sten­roos, M. 2019: Hal­li­tus­neu­vot­te­lui­den lop­pusuo­ran suu­rin kysy­mys rat­kaistu: Oppi­vel­vol­li­suus pite­nee toi­sen asteen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­seen. Yle. Vii­tattu 30.5.2019. https://yle.fi/uutiset/3–10809378

Suo­men viral­li­nen tilasto (SVT): Kou­lu­tuk­sen kes­keyt­tä­mi­nen [verkkojulkaisu].ISSN=1798–9280. 2017, Lii­te­tau­lukko 3. Perus­kou­lun kou­lu­pu­dok­kaat luku­vuo­sina 1999/2000–2017/2018 . Hel­sinki: Tilas­to­kes­kus. Vii­tattu 8.5.2019. Saan­ti­tapa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2017/kkesk_2017_2019-03–14_tau_003_fi.html

Suo­men viral­li­nen tilasto (SVT): Kou­lu­tuk­sen kes­keyt­tä­mi­nen [verk­ko­jul­kaisu].

ISSN=1798–9280. 2017, Lii­te­tau­lukko 1. Lukio­kou­lu­tuk­sessa, amma­til­li­sessa kou­lu­tuk­sessa, ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kou­lu­tuk­sessa ja yli­opis­to­kou­lu­tuk­sessa kes­keyt­tä­mi­nen luku­vuo­sina 2000/2001–2016/2017, % . Hel­sinki: Tilas­to­kes­kus. Vii­tattu: 8.5.2019.

Saan­ti­tapa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2017/kkesk_2017_2019-03–14_tau_001_fi.html