Tytöt uupuvat koulussa. Nuoret miehet syrjäytyvät. Koulupudokkuuden kasvu näkyy tilastoissa, mutta siitä käytävä keskustelu hiipuu hetken kiinnostuksen jälkeen.

 

 

Myös tuo­reet koti­mai­set tut­ki­muk­set aiheesta lois­ta­vat pois­sao­lol­laan. Sosiaalialan työ­ken­tiltä kat­sot­tuna ei ole löy­detty kei­noja, joilla nuor­ten kou­lun­käyn­tiä voi­tai­siin tukea riit­tä­västi. Mikä siis avuksi tilan­tee­seen? Kenties moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ tueksi pudok­kuus­vaa­rassa ole­ville vai tuki koko­nai­sille ikäluokille?

Tilastokeskuksen tilas­to­jen valossa ilman perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tusta eron­nei­den oppi­vel­vol­li­suusiän ohit­ta­nei­den määrä on kas­va­nut luku­vuo­den 2012–2013 jäl­keen. Koulutustilastojen mukaan luku­vuonna 2016–2017 jatko-opis­ke­li­joista 5,1 pro­sent­tia kes­keytti opin­tonsa eikä jat­ka­nut mis­sään tut­kin­toon joh­ta­vassa kou­lu­tuk­sessa. Kokonaan ilman perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tusta jää­nei­den lisäksi on suuri joukko oppi­laita, joilla on pal­jon pois­sao­loja. Nämä oppi­laat pää­se­vät luo­kal­taan rimaa hipoen, mutta opil­li­sesti heille jää pal­jon auk­koja perus­kou­lun oppi­mää­rästä. Millaiset mah­dol­li­suu­det näillä nuo­rilla on päästä ja menes­tyä jatko-opin­noissa vai ovatko he juuri tule­vai­suu­den koulupudokkaita?

Suomessa on tut­kittu eri­tyi­so­pe­tuk­sen vai­ku­tuk­sia kou­lu­pu­dok­kuu­den ehkäi­syssä ja kou­lu­tu­los­ten kor­re­laa­tiota jatko-opin­noissa. Tutkimus nos­taa esille, että tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neista, 5 vuotta oppi­vel­vol­li­suu­den suo­rit­ta­mi­sesta, amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen opis­ke­li­joista 72,8 pro­sent­tia oli val­mis­tu­nut, kun taas aka­tee­mi­siin opin­toi­hin suun­tau­tu­neista 93,2 pro­sent­tia oli val­mis­tu­nut vas­taa­vassa ajassa. Myös kou­lu­pu­dok­kuus oli suu­rem­paa amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen puo­lella. Olisikin eri­tyi­sen tär­keää tut­kia ja nos­taa esille moni­nai­sia syitä, jotka joh­ta­vat tut­kin­to­jen kes­keyt­tä­mi­seen. Tutkimus vuo­delta 2013 nos­taa esille, että haas­teet kou­lun­käyn­nissä näky­vät jo var­hain ja ilman tukea ne saat­ta­vat joh­taa kas­va­viin haas­tei­siin tulevaisuudessa.

Koulupudokkuus on ollut puhee­nai­heena Pohjoismaissa ja esi­mer­kiksi Pohjoismaiden neu­vos­ton kesä­ko­kouk­sessa aihetta käsi­tel­tiin vuonna 2017. Koulupudokkuuteen liit­ty­vät haas­teet ovat Pohjoismaissa hyvin saman­kal­tai­sia ja siksi tar­vi­taan myös tie­don ja koke­mus­ten jakamista.

Löydetäänkö tuki ja palvelut?

Nuorille on jo tällä het­kellä tar­jolla monia tuen muo­toja nuo­ri­so­ta­kuusta jous­ta­van perus­o­pe­tuk­sen luok­kiin. Tuntuu kui­ten­kin siltä, että ylä­kou­lussa saatu jat­kuva tuki lop­puu usein amma­til­li­selle puo­lelle siir­ryt­täessä. Miten voi­daan olet­taa, että nuori, joka koh­taa haas­teita perus­o­pe­tuk­sen pii­rissä ja sel­viy­tyy niistä van­kalla ja jat­ku­valla tuella, pär­jää yhtäk­kiä esi­mer­kiksi amma­til­li­sella puo­lella pie­nellä tai lähes ole­mat­to­malla tuella.

Vuoden 2017 Nuorisobarometri ker­too, että toi­sen asteen kou­lu­tuk­sen mer­ki­tys nuo­ri­so­po­li­tii­kassa on ilmei­nen, sillä opin­to­po­lun ongel­mien sel­vit­tä­mi­nen ja nuor­ten voi­ma­va­ro­jen lisää­mi­nen on ammat­ti­lais­ten kes­ken jaettu tavoite. Peruskoulun jäl­kei­sen opis­ke­lu­pai­kan valinta ja sitä seu­raava opis­kelu ei ole kai­kille yhtä help­poa. Tämä hidas­taa työ­elä­mään pää­syä ja aiheut­taa yhteis­kun­nalle kuluja. Tutkimuksen mukaan tär­kein syy kes­keyt­tä­mi­seen oli väärä ala­va­linta. Tämän lisäksi kes­keyt­tä­mi­seen vai­kutti se, ettei nuori viih­ty­nyt kou­lussa tai opis­kelu ei vas­tan­nut odotuksia.

Koulupudokkuutta ehkäi­se­vään työ­hön tar­vi­taan koko­nais­val­taista lähes­ty­mis­ta­paa. Nuorten kuu­le­mi­nen on ensiar­voi­sen tär­keää, kuin myös moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ, var­hai­nen puut­tu­mi­nen ja koke­mus­ten vaihto – myös Pohjoismaiden kesken.

Koulujen psy­ko­so­si­aa­li­sen tuen vah­vis­ta­mi­nen ja yhtei­söl­li­nen työs­ken­tely oppi­lai­den, van­hem­pien ja ammat­ti­lais­ten kanssa voisi luoda var­hai­sem­man puut­tu­mi­sen raken­teen. Mitä aikai­sem­min haas­tei­siin pääs­tään puut­tu­maan, sitä parempi lop­pu­tu­los on pit­källä aikavälillä.

Viimeaikainen jul­ki­nen asian­tun­ti­ja­kes­kus­telu sekä uusim­mat tut­ki­muk­set ovat tuo­neet esiin mui­ta­kin syitä. Psyko-sosi­aa­lis­ten ongel­mien lisäksi syitä kes­keyt­tä­mi­selle ovat muun muassa elä­män­hal­lin­nan ongel­mat ja kou­lu­kiusaa­mi­nen. Myös yksi­näi­syys tun­tuu ole­van aikamme vit­saus ja altis­tava tekijä kiusaa­mi­selle. Monissa yhteyk­sissä onkin perään­kuu­lu­tettu toi­mi­joi­den väli­sen yhteis­työn lisää­mistä. Onnistuuko tämä sit­ten eri­lais­ten koh­den­net­tu­jen pät­kä­hank­kei­den avulla, jotka päät­ty­vät juuri, kun raken­teita on alettu saa­maan kasaan vai oli­siko pysy­väm­mistä rat­kai­suista apua?

Oppivelvollisuusiän nostaminen

Ratkaisuna kou­lu­pu­dok­kuu­teen on aikai­sem­min­kin esi­tetty, nyt hal­li­tus­neu­vot­te­luissa hyväk­syt­tyä oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mista. Myös pro­fes­sori Roope Uusitalo ja Akavan joh­tava asian­tun­tija Ida Mielityinen puol­si­vat tätä aja­tusta Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Kentällä oppi­vel­vol­li­suusiän nos­toon on suh­tau­duttu monella tapaa. Opiskelijat kai­paa­vat sään­töjä, raken­teita ja tur­vaa. Toisaalta hen­ki­lö­kunta ei pidä pelk­kää oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mista riit­tä­vänä toi­men­pi­teenä. On oltu myös huo­lis­saan siitä, onko opis­ke­li­joilla varaa oppi­ma­te­ri­aa­lei­hin. Oppivelvollisuus kui­ten­kin takaa opis­ke­li­joille mak­sut­to­mat kir­jat ja muun oppi­ma­te­ri­aa­lin, vaikka Nuorisobarometri 2017 mukaan tämä oli vain har­voin syy opin­to­jen keskeyttämiselle.

Tuore OECD:n maa­ra­portti pitää työl­li­syys- ja sosi­aa­li­po­li­tii­kan tehot­to­muutta kes­kei­senä syynä nuor­ten vai­keuk­sille opis­kelu- ja työ­elä­mässä. Se suo­sit­te­lee­kin mak­su­tonta toi­sen asteen kou­lu­tusta, tuki­jär­jes­tel­mien yksin­ker­tais­ta­mista ja nuor­ten työn­ha­ki­joi­den akti­voin­tia, oppi­laa­noh­jauk­sen tehos­ta­mi­sen ja mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den tur­vaa­mi­sen lisäksi.

Myös pal­ve­lu­muo­to­jen parempi yhteis­työ mai­ni­taan maa­ra­por­tissa. Keinoja kou­lu­pu­dok­kuu­den ehkäi­syyn tun­tuu ole­van monia, mutta nyt tar­vi­taan myös kon­kreet­ti­sia toi­mia. Sijoittaminen nuo­riin on samalla sijoi­tus myös koko yhteis­kun­tamme tulevaisuuteen.

Kirsti Aaltonen
Riina Pajunen
Katja Töyry

Kirjoittajat ovat Laurea ammat­ti­kor­kea­kou­lun sosio­nomi (YAMK) ‑opis­ke­li­joita.

Lähteet:

Haapakorva, P.; Ristikari, T; & Kiilakoski, T. 2017: Toisen asteen opin­to­jen kes­keyt­tä­mi­sen taus­ta­te­ki­jöitä. Teoksessa Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami (toim.) Opin polut ja pien­ta­reet: Nuorisobarometri 2017. Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799–9227, nro 129. https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2017/

Hakkarainen, A., Holopainen, L., Savolainen, H. 2013: A Five-Year Follow-Up on the Role of Educational Support in Preventing Dropout From Upper Secondary Education in Finland. Hammil Institute on Disabilities.

https://www.academia.edu/24257230/A_Five-Year_Follow-Up_on_the_Role_of_Educational_Support_in_Preventing_Dropout_From_Upper_Secondary_Education_in_Finland

12: Hukassa — Keitä ovat syr­jäy­ty­neet nuo­ret? Eva Analyysi nro.19. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf

OECD: Investing in youth: Finland (2018). http://www.oecd.org/finland/finland-should-do-more-to-improve-job-prospects-of-low-skilled-youth.htm

Olisiko oppi­vel­vol­li­suusiän koro­tus lääke työl­li­syy­teen? Ylen aamu-tv. Tv-ohjelma 24.5.2019. Yle Areena- verk­ko­pal­velu. https://areena.yle.fi/1–50165164

Pohjoismainen yhteis­työ, uuti­nen 26.07.2017. Koulupudokkuuden vähen­tä­mi­nen vaa­tii sek­to­rien välistä yhteis­työtä. Viitattu 8.5.2019. https://www.norden.org/fi/news/koulupudokkuuden-vahentaminen-vaatii-sektorienvalista-yhteistyota

Seuri, A ; Uusitalo, R.& Virtanen, H. 2018: Pitääkö oppi­vel­vol­li­suu­den ikä nos­taa 18 vuo­teen? Talouspolitiikan arvioin­ti­neu­vosto. Raportti 2017: taustaraportti.

https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2018/01/Seuri_Uusitalo_Virtanen_2018.pdf

Stenroos, M. 2019: Hallitusneuvotteluiden lop­pusuo­ran suu­rin kysy­mys rat­kaistu: Oppivelvollisuus pite­nee toi­sen asteen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­seen. Yle. Viitattu 30.5.2019. https://yle.fi/uutiset/3–10809378

Suomen viral­li­nen tilasto (SVT): Koulutuksen kes­keyt­tä­mi­nen [verkkojulkaisu].ISSN=1798–9280. 2017, Liitetaulukko 3. Peruskoulun kou­lu­pu­dok­kaat luku­vuo­sina 1999/2000–2017/2018 . Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 8.5.2019. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2017/kkesk_2017_2019-03–14_tau_003_fi.html

Suomen viral­li­nen tilasto (SVT): Koulutuksen kes­keyt­tä­mi­nen [verk­ko­jul­kaisu].

ISSN=1798–9280. 2017, Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksessa, amma­til­li­sessa kou­lu­tuk­sessa, ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kou­lu­tuk­sessa ja yli­opis­to­kou­lu­tuk­sessa kes­keyt­tä­mi­nen luku­vuo­sina 2000/2001–2016/2017, % . Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu: 8.5.2019.

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2017/kkesk_2017_2019-03–14_tau_001_fi.html