Turvataitokasvatuksen avulla lapsi oppii asettamaan rajat ja puolustamaan niitä. Tarkoituksena on torjua lapsiin kohdistuvaa kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa.

 

 

Jo pie­net, esi­kou­lui­käi­set lap­set hyö­ty­vät sel­västi tunne- ja tur­va­tai­to­jen har­joit­te­lusta, sanoo sosio­no­mi­taus­tai­nen esio­pe­tuk­sen opet­taja Hanna Ahvenniemi.

– En ole aikai­sem­min otta­nut tur­va­tai­to­kas­va­tusta näin kat­ta­vasti vii­si­vuo­tiai­den kanssa. Se sovel­tuu hyvin myös heille. Aktiivinen har­joit­telu kan­taa tulosta arjessa.

Ahvenniemi työs­ken­te­lee oulu­lai­sessa Kuivasjärven päi­vä­ko­dissa, joka on mukana kak­si­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen kokei­lussa. Viime syk­systä alkaen hän on hyö­dyn­tä­nyt työs­sään Turvallinen Oulu ‑hank­keessa kehi­tet­tyä turvataitokasvatusmallia.

– Turvataitokasvatus vah­vis­taa las­ten itse­tun­toa ja kave­ri­tai­toja, mikä näkyy las­ten kes­ki­näi­sessä vuo­ro­vai­ku­tuk­sessa leikkitilanteissa.

Kesäkuussa 2021 tur­va­tai­to­kas­va­tus kir­jat­tiin Oulun kau­pun­gin pai­kal­li­siin esi- ja perus­o­pe­tus­suun­ni­tel­miin, ja elo­kuussa val­mis­tui­vat sitä tuke­vat opetusmateriaalit.

– Päiväkotien hen­ki­lös­tön kou­lu­tuk­set alkoi­vat syk­syllä 2020, ja nyt on käyn­nissä jal­kau­tu­mis­vuosi, ker­too Arttu Kuivala Oulun kau­pun­gilta. Hän on toi­mi­nut pro­jek­ti­koor­di­naat­to­rina Turvallinen Oulu ‑hank­keessa, jonka pää­ta­voit­teena on ennal­taeh­käistä alai­käi­siin koh­dis­tu­via seksuaalirikoksia.

Lapsella on oikeus turvalliseen elämään.

Hanke sai alkunsa, kun poliisi jou­lu­kuussa 2018 ker­toi useista lap­siin koh­dis­tu­neista sek­su­aa­li­ri­kok­sista Oulussa. Syksyllä 2019 kau­punki käyn­nisti kol­mi­vuo­ti­sen Turvallinen Oulu ‑hank­keen, joka koos­tuu seit­se­mästä osa-alueesta.

Loppusuoralla oleva oulu­lais­hanke nou­dat­taa sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön Väkivallaton lap­suus ‑toi­mi­pi­de­suun­ni­tel­maa, joka ajoit­tuu vuo­sille 2020–2025.

Lasten täytyy tietää oikeuksistaan

Turvataitokasvatuksen tavoit­teena on ehkäistä lap­siin koh­dis­tu­vaa kiusaa­mista, häi­rin­tää ja väki­val­taa las­ten kes­ki­näi­sissä sekä las­ten ja aikuis­ten väli­sissä suhteissa.

– Lapsella on oikeus tur­val­li­seen elä­mään ja jotta se toteu­tuu lap­sen pitää tie­tää omista oikeuk­sis­taan, kuten siitä, miten häntä saa koh­della tai kos­kea. Aikuisten vas­tuulla on ker­toa lap­sille omista oikeuk­sis­taan, Kuivala sanoo.

Oulussa kehi­tetty malli huo­mioi sekä kas­vo­tus­ten että digi­taa­li­sessa ympä­ris­tössä tapah­tu­van las­ten kaltoinkohtelun.

– Lapsen tur­val­li­suu­den tunne vah­vis­tuu, kun hän tie­tää, miten toi­mia uhkaa­vissa tilanteissa.

Kuivalan mukaan tunne- ja tur­va­tai­doille on useim­mi­ten käyt­töä eri­lai­sissa las­ten väli­sissä arki­sissa tilan­teissa, kuten esi­mer­kiksi sil­loin, kun joku tönii toista jonossa.

– Turvataitokasvatuksessa lap­sia ohja­taan kun­nioit­ta­maan itse­ään ja toi­sia, aset­ta­maan rajoja ja puo­lus­ta­maan niitä, jos he koh­taa­vat kiusaa­mista, häi­rin­tää tai väkivaltaa.

Arvokkuuden ja eri­lai­suu­den ymmär­tä­mi­nen luo van­kan poh­jan kai­kelle tur­va­tai­to­työs­ken­te­lylle, Kuivala sanoo.

– Hyvän itse­tun­non omaava lapsi ei ala ver­taa­maan itse­ään mui­hin vaan ymmär­tää, että me kaikki olemme erilaisia.

Turvataitotuokiot auttavat

Esiopetuksen ope­tus­ma­te­ri­aali koos­tuu 17 turvataitotuokiosta.

– Materiaali on kat­tava ja sel­keä. Aihealueet ovat kon­kreet­ti­sia, ja lap­set ovat pitä­neet eten­kin toi­min­nal­li­sista teh­tä­vistä, Ahvenniemi kertoo.

Ahvenniemi aloitti omassa ryh­mäs­sään syk­syllä tunne- ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­jen har­joit­te­lun, josta he ete­ni­vät selviytymistaitoihin.

– Opettelimme kehon osien nimeä­mistä, kehon­hah­mo­tusta ja kos­ke­tuk­sen sään­töä. Leikimme läpi vuo­den kehon­osa­leik­kejä ja har­joit­te­lemme ren­tou­tuk­sen ja satu­hie­ron­nan avulla toi­sen rajoja kun­nioit­ta­vaa koskettamista.

Turvataidoille on käyttöä arkisissa tilanteissa.

Jo pie­nillä lap­silla voi Ahvenniemen mukaan olla nega­tii­vi­nen kuva omasta kehosta. Esimerkiksi syliin tule­mi­nen on osalle vai­keaa, hän sanoo.

– Lapset saat­ta­vat kokea häpeää tai arkuutta omasta kehos­taan. On ollut kiva huo­mata, että tur­va­tai­to­tuo­kiot ovat aut­ta­neet heitä tule­maan sinuksi itsensä ja kehonsa kanssa.

Kuivalasta on tär­keää, että lap­set oppi­vat käyt­tä­mään kehon osista oikeita nimiä, jotta he uskal­ta­vat tar­vit­taessa myös puhua niistä.

– Lapset saat­ta­vat häpeillä tai nau­res­kella, kun päi­vä­ko­dissa ale­taan puhua kehon osista. Kun he ymmär­tä­vät, että kyse on nor­maa­leista asioista, nau­ra­mi­nen loppuu.

Kosketussääntöjä esi­kou­lu­lai­set opet­te­le­vat lii­ken­ne­va­lo­mal­lin avulla. Vihreän valon kos­ke­tus tun­tuu muka­valta ja tur­val­li­selta. Punaisen valon kos­ke­tus taas on ikävä, satut­tava tai pelot­tava. Olennaista on, että lapsi tie­tää, miten sil­loin toimia.

– Hän osaa sanoa ei tai lopeta, pois­tua uhkaa­vasta tai ikä­västä tilan­teista ja ker­toa tapah­tu­neesta tur­val­li­selle aikuiselle.

Ikärajat tärkeitä

Digiturvataitojen aika on Kuivalan mukaan keväällä, kun kou­lun alku lähe­nee ja moni lapsi saa sil­loin ensim­mäi­sen puhe­li­mensa. Digilaitteiden käyt­töä on syytä har­joi­tella aikui­sen kanssa, Kuivala muistuttaa.

– On tär­keä läh­teä liik­keelle posi­tii­vi­sista asioista, jotta las­ten kanssa voi­daan puhua myös digi­lait­tei­den ja sosi­aa­li­sen median ikä­vistä puolista.

Aikuiset koke­vat las­ten digi­lait­tei­den käy­tön usein nega­tii­vi­sina, Kuivala sanoo.

– Jos me aikui­set vain paa­saamme ja vali­tamme lap­sille digi­lait­tei­den käy­töstä ja ruu­tua­jasta, työn­nämme hei­dät pois emmekä saa sel­ville, mitä he lait­teilla tekevät.

Kuivala kehot­taa­kin van­hem­pia kes­kus­te­le­maan las­tensa kanssa esi­mer­kiksi hei­dän lem­pi­pe­leis­tään ja ‑sovel­luk­sis­taan.

– Kun las­ten kanssa vaih­taa some­kuu­lu­mi­sia posi­tii­vi­seen sävyyn, ker­to­vat he hel­pom­min ikä­vis­tä­kin asioista, kuten kiusaa­mi­sesta tai tun­te­mat­to­mista, jotka lähes­ty­vät heitä somessa.

Digiturvataitoihin kuu­luu olen­nai­sesti myös ikä­ra­joja käsit­te­levä osuus.

– Ikärajat kiin­nos­ta­vat esi­kou­lu­lai­sia. Kun he alka­vat hah­mot­taa niitä, he saat­ta­vat todeta itse­kin aikui­selle, että me emme muu­ten saa kat­soa tätä.

Taidot karttuvat

Kodin rooli tur­va­tai­to­kas­va­tuk­sessa on iso, sillä van­hem­mat vas­taa­vat lop­pu­jen lopuksi las­tensa tur­val­li­suu­desta, Kuivala sanoo. Opetusmateriaali sisäl­tää­kin run­saasti koti­teh­tä­viä ja monis­teita kotiväelle.

– Vanhempien on hyvä tie­tää, mistä päi­vä­ko­dissa puhu­taan, ja koti­teh­tä­vien avulla lap­set voi­vat har­joi­tella tunne- ja tur­va­tai­toja myös kotona van­hem­pien kanssa.

Kotitehtävät ovat Kuivalan mukaan myös yksi keino luoda vuo­ro­vai­ku­tusta lap­sen ja aikui­sen välille. Etua on myös siitä, jos kotona ja päi­vä­ko­dissa vede­tään yhtä köyttä.

– Jos näke­myk­set eroa­vat, pie­nen lap­sen on vai­kea hah­mot­taa, mikä on oikein.

Laululeikkien, väri­tys­teh­tä­vien ja tari­noi­den äärellä on mah­dol­lista ottaa esiin syväl­li­siä ja vai­kei­ta­kin asioita, Ahvenniemi muistuttaa.

– Lasten tai­dot ovat kart­tu­neet. Turvallisessa ympä­ris­tössä he uskal­ta­vat jo ker­toa, jos he ovat näh­neet esi­mer­kiksi peli­maa­il­massa jotain pelot­ta­vaa tai ahdistavaa.

Esiopetuksen tur­va­tai­to­kas­va­tuk­sen mate­ri­aa­lit on jul­kaistu ver­kossa, ja ne ovat vapaasti kaik­kien käytettävissä.

www.turvataitokasvatus.fi 

Kahdesti palkittu malli

Turvallinen Oulu –hank­keessa luotu tur­va­tai­to­kas­va­tus­malli on niit­tä­nyt mai­netta rikok­sen­tor­jun­ta­kil­pai­luissa meillä ja maailmalla.
Viime syk­synä se voitti kan­sal­li­sen rikok­sen­tor­jun­ta­kil­pai­lun, jonka tee­mana oli alai­käi­siin koh­dis­tu­van kiusaa­mi­sen ja väki­val­lan ennaltaehkäiseminen.

Raadin mukaan tur­va­tai­to­kas­va­tus­mal­lissa on hyö­dyn­netty ansiok­kaasti ole­massa ole­vaa osaa­mista ja perus­tel­tuja toi­min­ta­ta­poja sek­su­aa­li­sen häi­rin­nän ja hyväk­si­käy­tön ehkäisemiseksi.

Lisäksi raati kiit­teli sitä, että tur­va­tai­to­kas­va­tuk­seen osal­lis­tu­vat kai­ke­ni­käi­set lap­set, hei­dän van­hem­pansa ja ammat­ti­kas­vat­ta­jat ja että toi­min­ta­mal­lista on luotu pysyvä.

Positiivista raa­din mie­lestä oli myös se, että malli on hyvin doku­men­toitu ja mate­ri­aa­lit kaik­kien saa­ta­villa, minkä vuoksi sitä voi hel­posti toteut­taa muu­al­la­kin kuin Oulussa.

Voittaja pääsi edus­ta­maan Suomea jou­lu­kuussa Sloveniassa jär­jes­tet­tyyn EU:n rikok­sen­tor­jun­ta­kil­pai­luun. Siellä se arvioi­tiin toi­seksi par­haaksi hankkeeksi.

Turvataitokasvatuksen ansioiksi raati luki sosi­aa­lis­ten tai­to­jen lähes­ty­mis­ta­van, moniam­ma­til­li­sen yhteis­työn ja kes­kit­ty­mi­sen tut­ki­muk­sessa ja käy­tän­nössä lai­min­lyö­tyi­hin aluei­siin. EU:n rikok­sen­tor­jun­ta­kil­pai­luun osal­lis­tui kaik­ki­aan 19 maata.

Meeri Ylä-Tuuhonen