Pääluottamusmies Teemu Hyppäsellä on vahva halu puolustaa oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi sitä, että samasta työstä maksetaan sama palkka.

 

 

Työuran alussa ammat­ti­lii­ton jäse­nyys ei kiin­nos­ta­nut sosio­no­miksi Kymenlaakson ammat­ti­kor­kea­kou­lusta val­mis­tu­nutta Teemu Hyppästä. Talentiaan hän liit­tyi vasta vuonna 2018, kun koh­tasi ikä­vän palkanmaksuongelman.

Avun saa­tu­aan Teemu kiin­nos­tui edun­val­von­nasta ja on eden­nyt nopeasti edun­val­von­nan etu­lin­jaan Jukon pää­luot­ta­mus­mie­heksi Vantaalle ja Talentian hal­li­tuk­sen jäseneksi.

Tie vei ensin vara­luot­ta­mus­mie­heksi, sit­ten luot­ta­mus­mie­heksi, vara­pää­luot­ta­mus­mie­heksi ja vuonna 2019 jo pääluottamusmieheksi.

– Lähdin luot­ta­mus­mie­heksi, koska halusin toi­mia palk­kauk­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sien korjaamiseksi.

Yksi epä­oi­keu­den­mu­kai­suus, johon Teemu Hyppänen on tart­tu­nut, oli tilanne, jossa sosio­no­mille mak­set­tiin 700 euroa pie­nem­pää palk­kaa kuin sosi­aa­li­työn­te­ki­jälle, vaikka teh­tä­vän­ku­vat eivät juuri eron­neet toisistaan.

Hyppänen on koke­nut, että nämä tapauk­set ovat yleis­ty­neet, kun työ­nan­taja kor­jaa sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­pu­laa ja sääs­tää palk­kaus­ku­luissa kik­kai­le­malla teh­tä­vä­ku­villa. Hän toteaa, että jos­kus ainoa ero teh­tä­vä­ku­vassa on mai­ninta, että sosi­aa­li­työn­te­ki­jän asiak­kailla on eri­tyi­sen tuen tarve.

– Ongelmalliseksi asian tekee se, että eri­tyi­sen tuen tar­peen mää­rit­tely on muu­alla kuin las­ten­suo­je­lu­laissa hyvin tul­kin­nan­va­rai­nen. Viimekädessä esi­hen­kilö mää­rit­te­lee, ovatko asiak­kaat eri­tyi­sen tuen tar­peessa vai eivät. On tilan­teita, joissa mää­rit­tely on muut­tu­nut, kun sosi­aa­li­työn­te­kijä on irti­sa­nou­tu­nut ja hänen asiak­kaansa on siir­retty sosionomille.

Paikallisesti neuvotellaan yli miljardista eurosta.

Työnantajapuoli ei hel­polla myönnä siir­tä­vänsä sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­viä sosio­no­meille. Jos näin havait­tai­siin tapah­tu­van laa­jassa mitassa, tulisi vir­heen kor­jaa­mi­nen KT:lle kal­liiksi, Hyppänen lisää.

– On ensiar­voi­sen tär­keää, että kaikki teh­tä­vän muu­tok­set tai lisäyk­set kir­ja­taan yksi­tyis­koh­tai­sesti ja sovi­taan palkasta.

Teemu Hyppänen on pitä­nyt sosio­no­mien palk­kaus­asiaa esillä Talentiassa, jonka hal­li­tuk­sen ja sopi­mus­toi­mi­kun­nan jäsen hän on.

– Talentiassa tie­dos­te­taan ongelma ja parai­kaa poh­di­taan, millä kär­jellä sosio­no­mien palk­kausta edis­te­tään: teh­tä­vän vaa­ti­vuu­teen perus­tuen vai sosio­no­min ja sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­vä­ku­via täs­men­täen vai jol­la­kin muulla perusteella.

Hyppänen tie­tää, että asia nos­tat­taa tun­teita jäse­nis­tössä. Ei ole kyse siitä, että ver­tail­tai­siin kou­lu­tuk­sien tai ammat­tien parem­muutta, mutta jär­jes­tön pitää vas­tata viime vuo­sina tapah­tu­nee­seen vää­rän­lai­seen palkkauskehitykseen.

Akavalaisessa Jukossa kou­lu­tuk­sen mer­ki­tystä koros­te­taan. Teemu Hyppäsenkin mie­lestä kou­lu­tuk­sen tulee näkyä palk­kauk­sessa, mutta toi­sen­lai­sella logii­kalla kuin se nyt näkyy.

– Koulutuksen tulee vai­kut­taa sii­hen, min­kä­lai­seen teh­tä­vään työn­te­kijä sijoit­tuu. Palkan taas pitää mää­räy­tyä teh­tä­vän vaa­ti­vuu­den arvioin­nin perusteella.

Neuvotteluja ja ongelman ratkaisua

Teemu Hyppänen on pää­toi­mi­nen pää­luot­ta­mus­mies ja käyt­tää kai­ken työ­ai­kansa 1 600 edus­tet­ta­van asioi­den hoi­ta­mi­seen. Edustettavista noin 600 on talentialaisia.

Luottamusmiesten työnä on neu­vo­tella oman työ­nan­ta­jan kanssa val­ta­kun­nal­li­sen työ­eh­to­so­pi­muk­sen tul­kin­noista ja sopi­muk­sessa sovit­tu­jen pai­kal­lis­ten jär­jes­te­lye­rien kohdentamisesta.

Luottamusmies on aina mukana myös yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­luissa esi­mer­kiksi kun­nan orga­ni­saa­tion muut­tuessa. Lisäksi luot­ta­mus­mies edus­taa jäse­nis­töä eri­lai­sissa yhteis­toi­min­nal­li­sissa eli­missä, joissa neu­vo­tel­laan esi­mer­kiksi työ­elä­män ja hen­ki­lös­tön osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sestä, työ­hy­vin­voin­nin paran­ta­mi­sesta ja työ­ai­kaan liit­ty­vistä kysymyksistä.

Valtaosa työstä on yksit­täis­ten edus­tet­ta­vien työ­suh­tee­seen liit­ty­vien ongel­mien ratkaisemista.

– Tyypillinen yhtey­den­otto kos­kee palk­kae­pä­sel­vyyttä tai eri­mie­li­syyttä työ­eh­to­so­pi­muk­sen tul­kin­nassa. Joskus työn­te­ki­jälle on annettu lisä­teh­tä­viä, mutta sitä ei ole huo­mioitu pal­kassa tai työn­te­kijä on siir­retty toi­siin teh­tä­viin hänen tah­tonsa vastaisesti.

Ensimmäiseksi Teemu läh­tee sel­vit­tä­mään, mistä on kyse. Hän tutus­tuu edus­tet­ta­van työ­so­pi­muk­sen ja teh­tä­vä­ku­van sisäl­töön, rin­nas­tet­ta­viin teh­tä­vä­ku­viin ja palk­kauk­seen, tar­kas­taa, onko työ­eh­to­so­pi­musta rikottu, sel­vit­tää sosi­aa­li­huol­to­lain, viran­hal­ti­jan­lain ym. lakien ja ohje­sään­tö­jen vai­ku­tusta asiaan.

– Tavoitteena on löy­tää kohta, jossa on tehty virhe ja johon voi puut­tua. Joskus virhe löy­tyy, jos­kus taas ollaan har­maalla alu­eella, johon ei pääse käsiksi, Hyppänen selittää.

Palkanmaksuongelmat työllistäneet

Joskus jo epä­vi­ral­li­nen neu­von­pito työ­nan­ta­jan edus­ta­jan kanssa joh­taa edus­tet­ta­van kan­nalta myön­tei­seen rat­kai­suun muu­ta­man kuu­kau­den kuluessa. Todetaan epä­kohta yhtei­sesti ja kor­ja­taan se.

Mutta jos yhtei­seen näke­myk­seen ei päästä, esit­tää pää­luot­ta­mus­mies viral­li­sen neu­vot­te­lu­pyyn­nön. Työnantajan on aloi­tet­tava neu­vot­telu kol­men vii­kon kuluessa neu­vot­te­lu­pyyn­nöstä. Prosessit ovat usein hitaita ja lop­pu­tu­lok­seen pää­se­mi­nen voi kes­tää pari­kin vuotta.

– Neuvotteleminen käy vai­keaksi, jos rat­kaisu näyt­tää tule­van työ­nan­ta­jalle kal­liiksi, Hyppänen toteaa.

Jos pai­kal­lis­neu­vot­te­lussa ei päästä yhtei­sym­mär­ryk­seen, vie­dään asia kes­kus­neu­vot­te­lui­hin, jol­loin neu­vot­te­li­joiksi tule­vat Kuntatyönantaja ja neu­vot­te­lu­jär­jestö Juko. Viimekädessä rat­kai­sua voi­daan hakea työtuomioistuimesta.

Luottamusmiehen työ vaatii rohkeutta.

Kun Teemu Hyppänen aloitti pää­luot­ta­mus­mie­henä, oli työ­pöy­dällä kym­me­nen neu­vot­te­lu­pyyn­töä odottamassa.

– En pel­kää tehdä neu­vot­te­lu­pyyn­töä, mutta aina on tie­tysti hel­pom­paa, jos pää­see sopi­maan epä­vi­ral­li­sen yhtey­den­o­ton perusteella.

Viime aikoina pal­kan­mak­sun vir­heel­li­syy­det ter­vey­den­huol­lon tuki­pal­ve­luita tuot­ta­vassa HUS Asviassa ovat työl­lis­tä­neet Hyppästä pal­jon, ja häntä askar­rut­taa, miten Sarastia-palk­kaoh­jelma toi­mii ensi vuo­den alussa Kerava-Vantaan hyvinvointialueella.

– Onneksi pal­kan­mak­suoh­jel­masta käyt­töön tulee toi­nen ver­sio kuin Helsingin pal­kan­mak­sun krii­siyt­tä­nyt ver­sio. Pääluottamusmies ei voi vai­kut­taa pal­kan­mak­sun tek­ni­siin ongel­miin, mutta aina voi kui­ten­kin olla jäse­nen tukena ja sel­vit­tää asioita.

Hyppäseen ote­taan yhteyttä myös työ­hy­vin­voin­nin ongel­ma­ti­lan­teissa. Ne eivät kui­ten­kaan kuulu luot­ta­mus­mies­ten teh­tä­vä­kent­tään, joten luot­ta­mus­mies opas­taa otta­maan yhteyttä työ­pai­kan työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tuun. Luottamusmies voi kui­ten­kin osal­lis­tua kuu­le­mis­ti­lai­suuk­siin tuki­hen­ki­lön roolissa.

Ihmisten auttamista ja rinnalla kulkemista

Moni luu­lee, että luot­ta­mus­mie­hen työ on ras­kasta ja että luot­ta­mus­mies saa pal­jon kri­tiik­kiä osak­seen. Hyppänen kokee saa­vansa enem­män kiitosta.

– Luottamusmiehen työ on ihmis­ten aut­ta­mista ja rin­nalla kul­ke­mista. Työ vaa­tii myös roh­keutta: suu on avat­tava oikeassa pai­kassa ja uskal­let­tava kyseen­alaistaa muutoksia.

Parhaiten Hyppästä pal­kit­see se, kun saa hoi­det­tua jon­kun yksit­täi­sen hen­ki­lön asioita jär­jes­tyk­seen. Edustettava ymmär­tää epä­on­nis­tu­mi­sen­kin, kun asiat sel­vi­te­tään läpinäkyvästi.

– Joskus lait ja jär­jes­tel­mät ovat sillä lailla auk­koi­sia, että asiat mene­vät epä­oi­keu­den­mu­kai­sesti, Teemu pahoittelee.

– Myös se pal­kit­see, kun pys­tyy vai­kut­ta­maan muu­tos­pro­ses­sei­hin. Monesti ongel­mia pys­ty­tään vält­tä­mään etu­kä­teen, jos luot­ta­mus­mies antaa työ­nan­ta­jalle vaih­toeh­toi­sen rat­kai­sun ehdo­tet­tuun muutokseen.

Hyppänen koros­taa hyvää yhteis­toi­min­taa työ­nan­ta­jan ja eri­tyi­sesti mui­den neu­vot­te­lu­jär­jes­tö­jen pää­luot­ta­mus­mies­ten kanssa.

– Olen saa­nut pal­jon ver­tais­tu­kea mui­den neu­vot­te­lu­jär­jes­tö­jen pää­luot­ta­mus­mie­hiltä ja monesti jäsen­ten asioita on ajettu yhdessä pää­luot­ta­mus­mies­ten kanssa.

Haasteita edessä

Tulevien vuo­sien aikana luot­ta­mus­mies­ten työllä on eri­tyi­sen suuri mer­ki­tys, kun työ­eh­to­so­pi­muk­sen ja sii­hen sisäl­ty­vän vii­si­vuo­ti­sen palk­kaoh­jel­man pai­kal­li­se­ristä – yli mil­jar­dista eurosta – neuvotellaan.

Paikalliseristä neu­vo­tel­laan yhdessä mui­den neu­vot­te­lu­jär­jes­tö­jen pää­luot­ta­mus­mies­ten ja työ­nan­ta­jan edus­ta­jien kanssa. Kaikki ammat­ti­ryh­mät eivät saa saman­suu­rui­sia koro­tuk­sia. Äärimmilleen kär­jis­tet­tynä joku voi saada vii­den vuo­den aikana vain yleis­ko­ro­tuk­sen ver­ran, kun joku toi­nen ryhmä saa huo­mat­ta­van osan paikalliseristä.

– Paljon riip­puu siitä, miten hyvin pal­kan­ko­ro­tus­tar­peet osa­taan perus­tella ja miten hyvin pää­luot­ta­mus­mie­het ja luot­ta­mus­mie­het kent­tänsä tun­te­vat, Teemu valaisee.

Teemu Hyppänen vink­kaa­kin, että ensi keväällä pidet­tä­vissä hyvin­voin­tia­luei­den luot­ta­mus­mies­vaa­leissa kan­nat­taa tur­vata mah­dol­li­sim­man monen luot­ta­mus­mies­pai­kan saa­mi­nen talentialaisille.

Haasteita ei tule puut­tu­maan, kun palk­kaoh­jel­man lisäksi toteu­te­taan palk­ka­har­mo­ni­sointi hyvinvointialueilla.

– Pyrin tuo­maan palk­ka­har­mo­ni­soin­ti­tar­peita ja palk­ka­vää­ris­ty­miä esille jo tämän syk­syn aikana, jotta pää­si­simme hyvään alkuun ennen hyvin­voin­tia­lu­een aloit­ta­mista, Teemu kertoo.

Hyppänen on huo­lis­saan sosiaali­alan ammat­ti­lais­ten riit­tä­vyy­destä uusilla hyvin­voin­tia­lueilla, jol­lei palk­kauk­seen ja työ­oloi­hin saada nopeasti kor­jausta. Sosiaalityöntekijäpulan lisäksi pulaa alkaa olla jo sosio­no­meis­ta­kin, joi­den saa­ta­vuu­teen työ­nan­taja aiem­min saat­toi luottaa.

– Moni on jo niin kyl­läs­ty­nyt, että yksi vas­toin­käy­mi­nen – esi­mer­kiksi pal­kan­mak­sun virhe – voi lau­kaista irti­sa­nou­tu­mis­pää­tök­sen. Työnantajan tulisi ymmär­tää tämä. Esimerkiksi palk­ka­har­mo­ni­soin­nin vii­väs­ty­mi­nen voi kas­vat­taa epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den koke­muk­sia niin, että irti­sa­nou­tu­mi­set lisään­ty­vät, Hyppänen uumoilee.

Kristiina Keskiluoma