Asunnottomuuden monet kasvot

Naisten osuus asunnottomista on kasvanut, samoin kuin nuorten pitkäaikaisasunnottomuus. Sateenkaari-ihmisten asunnottomuus on Suomessa yleisempää kuin muualla Euroopassa.

Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 4 341 yksin asuvaa ihmistä vailla omaa asuntoa. Se on 259 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luvut ovat Aran tuoreesta tilastosta.

Asunnottomiksi Ara laskee ulkona, porrashuoneissa tai niin sanotuissa ensisuojissa, asuntoloissa tai laitoksissa asuvat sekä tilapäisesti muiden luona yöpyvät.

Asunnottomien määrä on laskenut voimakkaasti vuodesta 1987, jolloin asiaa alettiin tilastoida. Tuolloin asunnottomia oli liki 20 000. Asunnottomuus on vähentynyt, kun Suomessa on onnistuneesti toteutettu Asunto ensin ‑mallia. Siinä ihminen saa ensin kodin ja vasta sitten aletaan hoitaa muita ongelmia.

Asunnottomissa on edelleen eniten miehiä. Heitä oli kolme neljästä ilman kotia elävästä. Miesten tilanne on kuitenkin parantunut.

Pelko estää hakemasta apua

Samaan aikaan naisten osuus asunnottomista on kasvanut, sanoo projektipäällikkö Leena Lehtonen Y‑säätiöstä. Sen koordinoima NEA-hanke kehitti toimivia työmalleja naisten asunnottomuuteen.

Naisilla asunnottomuuteen liittyy vahva häpeä ja syyllisyys.

Ennen asunnottomista oli naisia viidennes. Nyt heitä on neljäsosa. Muutos on syntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Naisten asunnottomuuden erityispiirteitä ei vielä tunnisteta palveluissa, Lehtonen sanoo.

Siihen liittyy vahvasti traumat ja väkivallan kokeminen. Pelko estää heitä hakemasta apua, sillä vain naisille suunnattuja palveluja on vähän.

– Palveluja on kehitetty miesten tarpeisiin. Naiset eivät aina uskalla mennä niihin. Esimerkiksi hätämajoituspaikoissa ja kohtaamispaikoissa naiset voivat kohdata hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.

– Kodittomalla naisella voi olla suojelijamies, joka antaa majapaikan. Osa naisista kuitenkin joutuu miehen hyväksikäytön kohteeksi.

Naisilla asunnottomuuteen liittyy vahva häpeä ja syyllisyys. Naiset kokevat, että he eivät pysty täyttämään odotuksia, joita naisiin ja äiteihin yhteiskunnassa kohdistuu.

Nuorten kunto heikentynyt

Nuorten, alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä on pysynyt ennallaan. Se on viidesosa kaikista asunnottomista.

– Erityisesti nuorten pitkäaikaisasunnottomuus kuitenkin kasvoi selvästi vuosina 2019–2020, sanoo tutkija Jenni Mäki Tampereen yliopistosta.

Kodittomien nuorten kunto ja tilanne ovat heikentyneet, sanoo sosiaalityöntekijä Pauliina Nylund Nuorten palveluista ja aikuissosiaalityöstä Helsingistä.

– Nuoret yöpyvät siellä täällä yön, pari kerrallaan. Nyt nekin paikat ovat menneet, kun koronan vuoksi ystävien ovet ovat kiinni.

Nuoret yöpyvät julkisissa vessoissa ja jopa ulkona. Jotkut kävelevät yöt ja käyvät päivällä torkahtamassa jossakin. Helsingissä yöpyy ulkona muutama sata nuorta, hän arvelee.

Nuoret joutuvat myös maksamaan yöpaikasta seksillä. Se koskee sekä tyttöjä että poikia.

Uusi ilmiö on, että vanhemmat ovat jopa heittäneet nuoren pois kotoa koronan pelossa, Nylund kertoo.

Kodittomien nuorten kunto ja tilanne ovat heikentyneet.

Kaunis ajatus, että asunto ensin, ei toteudu nuorten kanssa, hän sanoo. Palvelut eivät tarjoa nuorille tukea, jota he haluaisivat. Asuntoa pitää jonottaa kadulla, jolloin tilanne huononee. Opintoihin tai päihde- ja mielenterveyshoitoon on vaikea sitoutua kodittomana. Asuntoa voi joutua odottamaan parikin vuotta.

– Se on liian pitkä aika nuorelle.

Maahanmuuttajat kohtaavat syrjintää

Useampi kuin joka viides yksin elävä asunnoton on taustaltaan maahanmuuttaja. Määrä laski hieman vuoden takaisesta. Aran tilastoissa eivät näy maassa ilman oleskeluoikeutta olevien ihmisten määrä.

Perheistä heitä on 60 prosenttia, sanoo Veera Vilkama. Hän työskentelee päällikkönä Moniheli-yhdistyksen Katto-toiminnassa, joka auttaa maahanmuuttajia asunnon löytämisessä.

– Sitä vaikeuttaa kielitaidon ja tiedon puute. Lisäksi maahanmuuttajat kohtaavat syrjintää asuntoa hakiessaan.

Turun yliopisto tutki syrjintää asuntomarkkinoilla. Tutkimuksessa vastattiin vuokra-asuntoilmoitukseen nimillä, jotka kuulostivat suomalaiselta, ruotsalaiselta ja arabialaiselta. Eniten vastauksia sai suomalainen nainen, vähiten arabilta kuulostava mies.

Maahanmuuttajat kohtaavat myös hämäriä vuokravälittäjiä, Vilkama kertoo. Asunto voi olla asuinkelvoton tai sopimus lyhyt, vaikka maahanmuuttaja luuli, että asunto on pysyvä. Hän on pian taas ilman kotia.

– Kelaan ei pääse asioimaan. Se vaikeuttaa vieraskielisten asumisasioiden hoitoa.

Lapsia ei näy kaduilla

Suomessa oli vuoden vaihteessa asunnottomia lapsiperheitä, joissa eli 227 lasta. Heistä suuri osa on maahanmuuttajaperheissä. He luultavasti asuvat maanmiestensä luona.

Asunnottomina on myös kantasuomalaisia lapsia. Heitä asuu vanhemman kanssa erilaisissa kriisiasunnossa, tilapäisessä majoituksessa tai tukiasunnossa.

Asunnottomien kanssa työtä tekevät eivät ole kohdanneet kadulla asuvia lapsia.

– Lapsiperheiden asunnottomuus on meillä aika tuntematon ilmiö. Usein ajatellaan, että lastensuojelu hankkii lapsiperheille asunnot, Leena Lehtonen sanoo.

Vapautuvat vangit riskissä

Vangeista kolmasosa vapautuu vuosittain kadulle. Se tarkoittaa 1 200 ihmistä vuodessa.

Asunnottomuus on suuri riski vapautuville vangeille, sillä he syyllistyvät useammin rikoksiin juuri vankilasta pääsyn jälkeen, kertoo apulaisjohtaja Markku Rautiainen Rikosseuraamuslaitoksesta.

Hän toimii Vapautuvien asumisen tuen ‑verkoston puheenjohtajana.

Entisistä vangeista asunnottomina haavoittuvimpia ovat naiset ja nuoret, Rautiainen sanoo. Myös lyhyen tuomion suorittaneiden tilanne on vaikea.

– Heidän kanssaan ei ehditä tehdä vankeusaikana kuntouttavaa työtä, joka estäisi syrjäytymistä ja edistäisi yhteiskuntaan integroitumista.

Sateenkaari-ihmisten asunnottomuus yleistä

Asunnottomissa on myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, vaikka se ei näy tilastoissa.

– Kentällä liikkuvat kollegat kertovat, että monilla sateenkaariväkeen kuuluvilla on vaikeaa asuntomarkkinoilla, kertoo projektityöntekijä Sari Rantaniemi Diakonissalaitokselta.

Sama tuli ilmi tuoreesta kyselystä, jonka teki Euroopan perusoikeusvirasto. Kysely tehtiin 30 maassa. Sen mukaan sateenkaari-ihmisten asunnottomuus on Suomessa yleisempää kuin muualla Euroopassa. Ongelmia oli neljänneksi eniten kaikista maista.

Transihmisistä kolmasosa kokee asunnottomuutta tai sen uhkaa.

Sateenkaariväkeen kuuluvilla on vaikeaa asuntomarkkinoilla.

Sateenkaarinuoret muuttavat kotoa pois nuorina, Rantaniemi kertoo. Jotkut hakevat kouluun eri kaupunkiin vain, jotta saavat asuntolapaikan. Opinnot jäävät usein kesken. Siitä seuraa työttömyyttä ja velkaongelmia. Moni syrjäytyy ja ajautuu kimppakämppiin, joihin kertyy huonosti voivia nuoria.

– Sateenkaari-ihmisiin voi kohdistua ennakkoluuloja. Vuokranantaja voi jopa suuttua, kun transihminen tulee katsomaan asuntoa ja hakijan nimi ja ulkonäkö eivät vastaa sitä, mitä hän luuli. Miesparinkin voi olla vaikea saada asuntoa.

Uusi asunnottomien ryhmä ovat ikääntyneet, sanoo kehittämisjohtaja Leena Rusi Sininauhasäätiöstä.

Ikääntyneitä tapaa asunnottomille suunnatuissa palveluista entistä enemmän, hän sanoo. Heidän osuutensa kasvaa päihde- ja mielenterveyspotilaiden joukossa

Jaana Laitinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *