Vuonna 2017 meillä oli 7 112 ihmistä vailla asuntoa. Määrä on laskenut edellisestä vuodesta yli 300 henkilöllä, kun esimerkiksi erilaiset Asunto ensi -mallit ovat purreet asunnottomuusongelmaan.

 

Asunto ensin -tyyppi­sissä malleissa asunn­ot­toman ei tarvitse ansaita asuntoaan sitou­tu­malla ensiksi esimer­kiksi päihteet­tö­myyteen tai mielen­ter­veys­kun­tou­tukseen, vaan ensin asunnoton saa oman asunnon ja muihin ongelmiin tartutaan sen jälkeen.

Vaikka tilas­to­luvut näyttävät parempaa suuntaa asunn­ot­to­muuden parissa työsken­te­leviä huolettaa, että alle 25-vuotiaiden nuorten asunn­ot­tomuus on kasvussa.

– Viime vuonna nuoria asunn­ot­tomia oli yli 1 600 ja joka viides heistä on pitkä­ai­kai­sa­sunnoton, sanoo projek­ti­pääl­likkö, sosionomi (YAMK) Leena Rusi Sininau­ha­sää­tiöstä.

– Sininau­ha­sää­tiössä olemme myös huomanneet, että ikään­tyvien asunn­ot­tomuus on nousussa, vaikka tämä ei ole vielä päätynyt asunn­ot­to­muus­ti­las­toihin. Taustalla on usein talous­on­gelmat ja asumisen kalleus. Huomio pitäisi kiinnittää myös maahan­muut­tajien asunto­asioihin.

Yksi tärkeä viestimme on, että asunnottomuudella on monet kasvot.

Oma avain ja kotiovi

Leena Rusi on työsken­nellyt pitkään asunn­ot­to­muuden ja päihde­pal­ve­luiden kentällä. Nyt hän on yhteis­kun­nal­lisen vaikut­ta­misen Koti kaikille -hankkeessa.

– Tapaamme eripuo­lilla maata asunn­ot­tomia ja asunn­ot­to­muutta kokeneita ihmisiä ja tuomme heidän ääntään julkiseen keskus­teluun ja poliit­tiseen päätök­sen­tekoon, kertoo Rusi.

”Mulla oli oma avain ja mä pystyin kulkemaan niin kuin halusin. Mun ei enää tarvinnut miettiä, että tuleeko mun kylmä, jos en saakaan heti yöpaikkaa. Se oli uskoma­tonta se puhdas ilo omasta avaimesta. Mulla oli paikka minne mennä ja sen myötä tuli tunne siitä, että kyllä asiat vielä järjestyy.”

– Tämä on katkelma asunn­ot­tomien tarinoista, joita olemme koonneet ja julkaisseet hankkeessa vaikut­ta­mistyön ja koulu­tuksen tueksi. Tarinassa tiivistyy olennai­sesti se, mitä ihmisen elämässä muuttuu kun hän saa asunnon ja kädessä on oma avain ja tiedossa kotiovi mihin se sopii, Rusi toteaa.

Asunnottomuus koskettaa erilaisia ihmisiä

Yksi tärkeä viestimme on, että asunn­ot­to­muu­della on monet kasvot, sanoo Leena Rusi.

– Liian usein julkisen keskus­telun vire on, että asunn­ot­tomuus on seurausta omista valin­noista. Asunnoton on mieli­ku­vissa patjalla makaava päihdeon­gel­mainen keski-ikäinen mies, joka ei osaa elää eikä asua.

– Tässä mieli­ku­vassa ja oma vika -puheessa unohtuvat asunn­ot­to­muuden raken­teel­liset syyt. Ihmisten talous­on­gelmat, katko­naiset työsuhteet, avioerot ja monet muut syyt yhdis­tettynä siihen, että kohtuu­hin­taisia asuntoja on liian vähän tarjolla.

Saako laittaa verhot tai kutsua vieraita

Parin viime vuoden aikana Leena Rusi on kiertänyt maata ahkerasti ja tavannut yli 30 asunn­ot­tomien palveluja tarjoa­vassa yksikössä 200 entistä asunn­o­tonta.

– Ryhmä­muo­toi­sissa tapaa­mi­sissa olemme puhuneet asunn­ot­to­muu­desta, kodin merki­tyk­sestä, itsemää­rää­mi­soi­keu­desta sekä asumis­pal­ve­luista ja toiveista niihin liittyen. Taustalla näissä keskus­te­luissa ovat myös olleet asumis­pal­ve­luihin laaditut laatusuo­si­tukset, kertoo Rusi.

Ryhmistä saadun palautteen pohjalta asukkaat ovat kokeneet omien vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­siensa lisään­tyneen. Heille on ollut oleel­lista tulla kohda­tuksi yhteis­kunnan täysval­taisina jäseninä ja päästä keskus­te­lemaan tärkeiksi kokemistaan asioista.

– Monet ryhmiin osallis­tu­neista asumi­syk­si­köiden asukkaista on kertonut, etteivät he ole voineet vaikuttaa nykyiseen asumis­muo­toonsa millään tavoin. Heidät on vain sijoi­tettu yksikköön.

– Asumi­syk­si­köissä on myös toisistaan poikkeavia sääntöjä vaikkapa siinä, saako huoneistoon laittaa verhot ikkunaan tai voiko vieraita pyytää kylään ilman henki­lö­kunnan lupaa.

– Asunn­ot­toman valin­nan­va­pauden ja itsemää­rää­mi­soi­keuden toteu­tu­mi­sessa meillä on vielä paljon tehtävää, toteaa Rusi.

Helena Jaakkola