Ammattieettinen lautakunta pohti erään kaupungin linjausta, jonka mukaan työntekijöiden on lukittava tietojärjestelmässä asiakkaan palvelutarpeen arviointi ”teknisesti” valmiiksi, kun 90 päivää arvioinnin aloittamisesta on täynnä – vaikka arviointi olisi kesken.

 

 

Talentian ammat­tieet­tinen lauta­kunta toteaa, että tällai­sessa linjauk­sessa rajataan perus­teet­to­masti ammat­ti­hen­kilön ammatil­lista autonomiaa ja luodaan tilanne, jossa työnte­kijät pakotetaan toimimaan ammat­ti­hen­ki­lölain vastai­sesti. Lain mukaan sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löllä on velvol­lisuus noudattaa sitä, mitä sosiaa­li­huollon asiakkaan asemasta ja oikeuk­sista sekä asiakas­tie­tojen käsit­te­lystä säädetään.

Laissa todetaan, että asiak­kaalla on oikeus saada sosiaa­li­huollon toteut­ta­jalta laadultaan hyvää sosiaa­li­huoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Lisäksi asiakaslain 8 §:ssä säädetään, että asiak­kaalle on annettava mahdol­lisuus osallistua ja vaikuttaa palve­lu­jensa suunnit­teluun ja toteut­ta­miseen.

Sama koskee asiakkaan sosiaa­li­huoltoon liittyviä muita toimen­pi­teitä. Asiat on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisi­jai­sesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Lisäksi sosiaa­li­huol­tolain 36 §:ssä todetaan, että erityistä tukea tarvit­sevan palve­lu­tarpeen arvioinnin on valmis­tuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta.

Vaaraksi asiakasturvallisuudelle

Ammat­tieet­tinen lauta­kunta toteaa, että selvit­tä­mät­tömät palve­lu­tarpeen arvioinnit vaaran­tavat asiakas­tur­val­li­suuden eivätkä riittä­mät­tömät henki­lö­re­surssit ole ratkais­ta­vissa harhaan­joh­ta­valla tilas­toin­nilla.

Tilas­toinnin tarkoitus on myös tuottaa tietoa siitä, kuinka paljon selvi­tyksiä jää määrä­ajassa tekemättä, jotta henki­lös­tö­re­surssit voidaan mitoittaa asiakas­tar­peiden mukai­siksi.

Poikkeuk­sel­li­sesti ammat­tieet­tinen lauta­kunta kiinnitti huomiota myös tapauksen työsuo­je­lul­liseen puoleen. Kaupungin työsuo­je­luor­ga­ni­saation olisi pitänyt puuttua palve­lu­tarpeen arviointien ruuhkau­tu­miseen ja työnte­ki­jöiden työn kuormi­tukseen.

Kun tuli myös ilmi, ettei työsuo­je­luor­ga­ni­saatio itse kyennyt myötä­vai­kut­tamaan epäkohdan poista­miseen, olisi asiasta pitänyt ilmoittaa aluehal­lin­to­vi­rastoon ehkäi­sevänä valvonta-asiana. Tilanteen pitkit­tyessä on ammat­tieet­ti­sesti ja sosiaa­li­huol­tolain velvoit­teiden mukai­sesti perus­teltua ilmoittaa tilan­teesta aluehal­lin­to­vi­rastoon sosiaa­li­huollon palve­lujen laatua valvo­valle viran­omai­selle, koska työnantaja ei kyennyt kohtuul­li­sessa ajassa korjaamaan henki­lös­tö­re­surs­seihin liittyviä epäkohtia.

Ammat­ti­hen­ki­lölain ja sosiaa­li­huol­tolain perus­teella ensisi­jainen ilmoi­tus­vel­vol­lisuus epäkoh­dasta on kuitenkin työnte­ki­jällä tai työyh­tei­söllä. Talentia välitti tilan­teesta ammat­tieet­tisen lauta­kunnan linjan mukaisen tulkin­tansa aluehal­lin­to­vi­ras­tolle.

Alpo Heikkinen
erityis­asian­tuntija
ammat­tieet­tinen lauta­kunta
ammat­ti­jär­jestö Talentia