Ammattijärjestö Talentian ammattieettinen lautakunta on käsitellyt jäsenen kysymystä siitä, miten työntekijä voi toimia ammattityössä, jos asiakas onkin liian tuttu.

 

Sosiaa­li­huollon ammat­ti­henkilö kertoi, että hän työsken­telee pienen kaupungin lasten­suojelun vastaan­ot­to­yk­si­kössä. Työssään hänelle tuli eteen tilanteet, joissa ei voi mielestään toimia asiakkaan omaoh­jaajana, koska asiakas on työnte­kijän tuttu ja toisessa tapauk­sessa naapuri. Miten ammat­ti­hen­kilön esteel­li­syyttä ja jääviyttä näissä tilan­teissa tulkitaan?

Talentian ammat­tieet­tisen lauta­kunnan mukaan virkamies ja ammat­ti­henkilö ovat esteel­lisiä silloin kun kokevat, että heidän puolu­eet­to­muu­tensa vaarantuu päätök­sen­te­ko­ti­lan­teessa tai muutoin aiheuttaa haittaa asiakas­ti­lan­teessa.

Mitä sanoo lainsäädäntö?

Hallin­to­laissa on lueteltu virka­miehen esteel­li­syyden juridiset perusteet, jotka liittyvät siihen, onko asiakas viran­hal­tijan läheinen tai onko työntekijä itse asian­osainen tai onko työnte­ki­jälle itselleen synty­mässä jotakin erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Hallin­tolaki ei katego­ri­sesti määrää esteel­li­syyttä päätök­sen­tekoon silloin, kun kyseessä on työnte­kijän harras­te­kaveri, naapuri tai tuttava, mutta tällai­sissa tilan­teissa ammat­tieet­tiseen ja juridiseen harkintaan kuluu pohtia asiakastyön puolu­eet­to­muutta, tasapuo­li­suutta ja yhden­ver­tai­suutta sekä tarpeen vaatiessa todeta esteel­lisyys.

Esteellinen on silloin kun kokee, että puolueettomuus vaarantuu päätöksenteko- tai asiakastilanteessa.

Hallin­to­laissa lähei­sellä tarkoi­tetaan muun muassa virka­miehen puolisoa ja virka­miehen lasta, lapsen­lasta, sisarusta, vanhempaa, isovan­hempaa ja virka­mie­helle muuten erityisen läheistä henkilöä. Läheisenä pidetään myös vastaavaa puoli­su­ku­laista. Puoli­solla tarkoi­tetaan aviopuo­lisoa sekä aviolii­ton­omai­sissa olosuh­teissa ja rekis­te­röi­dyssä parisuh­teessa eläviä henki­löitä.

Tunnista intressiristiriita

Intres­si­ris­ti­riidan arvioi­minen voi olla vaativaa. Usein on tarpeel­lista käydä kolle­gi­aa­linen avoin dialogi työyh­teisön ja asiakkaan kanssa esteel­li­syyden perus­teista siltä osin, vaaran­tuuko puolu­eet­tomuus ja objek­tii­visuus käsitel­tä­vässä asiakas­ti­lan­teessa tai tehtä­vässä päätök­sessä. Onko riskinä, että ammat­ti­henkilö suosii jotakin osapuolta vai päinvastoin kohte­leeko ankarammin?

Suosi­mi­sessa voi olla kyse ammat­tieet­ti­sesti myös vuoro­vai­ku­tukseen liitty­vistä vaiku­tuk­sista eikä ainoastaan päätök­sen­tekoon liitty­västä suosi­mi­sesta. Asiak­kaiden kohtelun yhden­ver­taisuus ja tasapuo­lisuus voi vaarantua.

Entä jos työnantaja vaatii työskentelemään?

Jos työnantaja vaatii työnte­kijää tekemään asia­kasta koskevan päätöksen, vaikka työntekijä itse kokee olevansa esteel­linen, työnan­tajan työnjohto-oikeus ei ole esteel­li­syyteen nähden ensisi­jainen. Syynä on se, että esteel­lisenä tehty päätös ei ole lainvoi­mainen tai päätös voi olla lainvas­tainen.

Esteellisenä tehty päätös ei ole lainvoimainen tai päätös voi olla lainvastainen.

Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteel­li­syy­destään. Esteel­lisen virka­miehen tilalle on määrättävä esteetön virkamies.

Oleel­lista esteel­li­syys­pe­rus­teissa on, että ammat­ti­henkilö itse tunnistaa omat esteensä ja että tilanteen eri tekijät arvioidaan esimiehen tai työyh­teisön kanssa huolel­li­sesti.

Ammat­ti­hen­ki­löllä on oikeus huolel­lisen arvioinnin perus­teella pidät­täytyä asiakas­työstä ammat­tieet­ti­sistä syistä sellai­sessa tilan­teessa, jossa hän kokee puolu­eet­to­muuden vaaran­tuvan haital­li­sella tavalla ja ammat­ti­toi­minta muodos­tuisi epätas­a­puo­li­seksi suhteessa toisiin asiak­kaisiin.

Kyseessä on myös työnte­kijän oma jaksa­minen. Liian lähelle tullut asia, johon liittyy henki­lö­koh­taisia sidoksia, on kuormi­tus­tekijä.

Alpo Heikkinen
erityis­asian­tuntija
ammat­tieet­tinen lauta­kunta
ammat­ti­jär­jestö Talentia