Sosiaalikuraattori tukee asevelvollista suoriutumaan palveluksesta ja ohjaa ja neuvoo sosiaaliturvaan, työhön tai opintoihin liittyvissä kysymyksissä.

 

 

Ensim­mäi­nen sosi­aa­lia­lan työn­te­kijä Suomen Puolustusvoimissa aloitti Dragsvikin varus­kun­nassa vuonna 1976, ja tällä het­kellä varus­kun­nissa työs­ken­te­lee 22 sosi­aa­li­ku­raat­to­ria. Kainuun pri­kaa­tissa heitä on kaksi, sillä siellä on lähes koko ajan ker­ral­laan noin 2 500 varusmiestä.

Sosiaalikuraattori Piia Huttunen on työs­ken­nel­lyt Kainuun pri­kaa­tissa seit­se­män vuotta. Hänen mukaansa sosi­aa­li­ku­raat­to­rit pal­ve­le­vat varus­mies­ten lisäksi tar­vit­taessa myös varus­kun­nan vaki­naista henkilökuntaa.

– Vastaanotollemme on matala kyn­nys, ja varus­mie­het saa­vat itse ottaa mei­hin yhteyttä.

Työ on Huttusen mukaan suu­reksi osaksi tera­pia­luon­teista kes­kus­te­lua, mutta sosi­aa­li­ku­raat­to­rit anta­vat myös ohjausta ja neu­von­taa muun muassa sosi­aa­li­tur­vaan sekä työ­hön tai opin­toi­hin liit­ty­vissä asioissa. Halutessaan varus­mies saa käydä useam­man ker­ran tai vaikka koko pal­ve­luk­sensa ajan sosi­aa­li­ku­raat­to­rien vastaanotolla.

– Tarvittaessa ohjaamme hänet ter­vey­den­huol­lon piiriin.

Pojista miehiä ‑kulttuuri on jäänyt taakse

Keskustelussa voi­daan käsi­tellä esi­mer­kiksi pal­ve­luk­sessa tapah­tu­nutta kiusaa­mista tai omaa jak­sa­mista, joka monia poh­di­tut­taa eri­tyi­sesti koro­nan aset­ta­mien rajoi­tus­ten vuoksi. Palvelusaika jakaan­tuu nykyi­sin siten, että pal­ve­lusta on kaksi viik­koa kasar­milla, kaksi maas­tossa ja sen jäl­keen on lomaa kaksi viikkoa.

– Kuukauden yhtä­jak­soi­nen pal­ve­lusaika voi käydä monelle hen­ki­sesti ras­kaaksi, mikä on koros­tu­nut koro­nan vuoksi vielä enemmän.

Puolustusvoimien ”pojista mie­hiä” ‑mac­ho­kult­tuuri on Huttusen mukaan sil­min­näh­den peh­men­ty­nyt hänen työ­uransa aikana.

– Yksikön hen­ki­lö­kunta osaa ohjata kuraat­to­rien vas­taa­no­tolle varus­mie­hiä, joilla on tar­vetta kes­kus­te­lua­vulle tai mui­den asioi­den sel­vit­te­lyä varten.

Puolustusvoimien ”pojista miehiä” -machokulttuuri on pehmentynyt.

Varusmieskoulutuskin on Huttusen mie­lestä nykyi­sin luon­te­vam­paa ja ihmi­nen näh­dään yksi­lönä. Kainuun pri­kaa­tissa pilo­toi­daan par­hail­laan varus­mies­kou­lu­tuk­seen suun­nat­tua, uutta Koulutus 2020 ‑ohjel­maa, joka fyy­si­sen kou­lu­tuk­sen lisäksi käsit­tää psyyk­kistä toi­min­ta­ky­kyä kehit­tä­vän ja yllä­pi­tä­vän Taistelijan mieli ‑ohjel­man. Ohjelman tavoit­teena on opet­taa varus­mie­hille psyyk­ki­seen, eet­ti­seen ja sosi­aa­li­seen toi­min­ta­ky­kyyn liit­ty­viä tai­toja, jotka tuke­vat elä­män­hal­lin­taan ja lisää­vät itse­luot­ta­musta ja joista on hyö­tyä elä­mässä pal­ve­luk­sen jälkeenkin.

Keskeyttämiset vaihtelevat saapumiserittäin

Varuskunnat ovat sul­jet­tuja orga­ni­saa­tioita, joissa sosi­aa­li­työtä ohjaa­vat Suomen lakien lisäksi Puolustuslaitoksen nor­mit ja sää­dök­set sekä ase­vel­vol­li­suus­laki. Sen mukaan esi­mer­kiksi ase­vel­vol­li­suutta ei voi lopet­taa halu­tes­saan kes­ken, vaan pal­ve­lusai­kaa voi­daan lyhen­tää tai se voi­daan kes­keyt­tää tai siir­tää vain tiet­ty­jen syi­den, kuten esi­mer­kiksi opin­to­jen vuoksi. Muutokset ter­vey­den­ti­lassa voi­vat joh­taa pal­ve­lus­luo­kan muu­tok­seen esi­mer­kiksi e- ja c‑luokkiin.

Jos varus­mies­pal­ve­lus kes­key­tyy ter­vey­del­li­sistä syistä, toi­mi­vat sosi­aa­li­ku­raat­to­rit Huttusen mukaan Aikalisä – Time out! ‑ohjaus­mal­lien mukaan.

– Arvioimme jat­ko­tuen tar­peen, ja teemme kes­keyt­tä­neelle lähet­teen Aikalisä-ohjaa­jalle tai etsi­välle nuo­ri­so­työn­te­ki­jälle kotikuntaan.

Varusmiespalveluksen kes­keyt­tä­mi­set vaih­te­le­vat saa­pu­mi­se­rit­täin. Keskimääräisesti varus­mies­pal­ve­luk­sen kes­keyt­tä­mis­pro­sentti on noin 15 pro­sent­tia. Yleisimmin kes­keyt­tä­mi­sen taus­talla ovat ter­vey­del­li­set syyt.

– Työmme ensi­si­jai­nen tavoite on ehkäistä kes­key­tyk­siä ja tukea ase­vel­vol­lista suo­riu­tu­maan pal­ve­luk­ses­taan, Piia Huttunen painottaa.

Iita Kettunen