Talentian jäsenet pitävät tärkeänä, että sosiaalialan työssä osallistutaan ympäristöongelmien vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Luontoa hyödynnetään myös työn resurssina ja hyvinvoinnin lähteenä asiakkaiden kanssa.

 

 

Sosi­aa­lia­lan ja sen eri sek­to­rien suh­detta luon­toon voi­daan poh­tia kar­keasti ottaen kah­desta eri näkö­kul­masta: miten luonto vai­kut­taa sosiaali­alan työ­hön ja miten sosiaali­alan työ vai­kut­taa luontoon.

Erilaiset ympä­ris­tö­krii­sit, kuten ilmas­ton­muu­tos, voi­vat vai­kut­taa sosi­aa­li­työn asia­kas­kun­taan aiheut­taen tai pahen­taen ongel­mia. Toisaalta luon­toa voi­daan hyö­dyn­tää sosi­aa­li­työn asiak­kai­den kun­tou­tuk­sessa, esi­merk­kinä luon­toa­vus­tei­set menetelmät.

Sosiaalialan, kuten kaik­kien mui­den­kin ammat­ti­ryh­mien, täy­tyy vaka­vasti arvioida omien toi­min­ta­ta­po­jensa seu­rauk­sia luon­non hyvin­voin­nille sekä pai­kal­li­sesta että glo­baa­lista näkökulmasta.

Ekososiaalisen työn tavoit­teena on edis­tää sosiaali­alan asiak­kai­den hyvin­voin­tia eko­lo­gi­sesti, sosi­aa­li­sesti, talou­del­li­sesti ja kult­tuu­ri­sesti kes­tä­vällä tavalla.

Talentia selvitti jäsenistön mielipiteitä

Talentian ammat­tieet­ti­nen lau­ta­kunta toteutti yhteis­työssä Jyväskylän yli­opis­ton sosi­aa­li­työn tut­ki­joi­den kanssa kyse­lyn lop­pu­vuo­desta 2020, missä sel­vi­tet­tiin Talentian jäse­nis­tön luon­toa kos­ke­via käsi­tyk­siä ja arvoja. Kyselyssä kerät­tiin myös kon­kreet­ti­sia vink­kejä siitä, miten luonto voi­daan huo­mioida käy­tän­nön työssä.

Kyselyyn vas­tasi yhteensä 542 ammat­ti­laista eri puo­lilta Suomea ja eri sosiaali­alan toi­min­ta­ken­tiltä. Vastaajista suu­rin osa oli kou­lu­tus­taus­tal­taan sosio­no­meja. Vastaajat näyt­täy­ty­vät hyvin ympä­ris­tö­myön­tei­sinä: yli 90 pro­sen­tille luon­non hyvin­vointi on hen­ki­lö­koh­tai­sesti tärkeää.

Suurin osa piti tär­keänä, että sosiaali­alan työssä osal­lis­tu­taan ympä­ris­tö­on­gel­mien vähen­tä­mi­seen ja ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­seen. Voi olla, että kyse­lyyn vas­taa­mi­nen kiin­nosti eri­tyi­sesti ympä­ris­tö­myön­tei­siä sosiaali­alan työntekijöitä.

Vastauksissa nousi kui­ten­kin esille myös kriit­ti­siä näkö­kul­mia. Esimerkiksi sitä koros­tet­tiin, ettei huoli luon­nosta ja ympä­ris­töstä saa hämär­tää asiak­kai­den hyvin­voin­nin näkö­kul­man kes­kei­syyttä sosiaalityössä.

Eettisille ohjeistukselle tarvetta

Yli puo­let vas­taa­jista oli samaa mieltä siitä, ettei­vät ympä­ris­tö­asiat ole esillä työyh­tei­sössä. Aineiston perus­teella työ­pai­kan ympä­ris­töys­tä­väl­li­set käy­tän­nöt, kuten kier­rä­tys tai ener­gian­säästö toteu­tu­vat vaih­te­le­vasti. Toisaalta kyse­ly­vas­tauk­sista on löy­det­tä­vissä myös inno­va­tii­vi­sia ympä­ris­tön huo­mioi­via käy­tän­töjä liit­tyen esi­mer­kiksi ruo­ka­hä­vi­kin hyödyntämiseen.

Kyselyaineistosta sel­visi myös, että luon­toa hyö­dyn­ne­tään työn resurs­sina ja hyvin­voin­nin läh­teenä asiak­kai­den kanssa. Monissa sosiaali­alan käy­tän­nöissä kes­tä­vän kehi­tyk­sen eri ulot­tu­vuu­det yhdis­tyi­vät jo luon­te­vasti; näistä esi­merk­keinä työ­pa­ja­toi­minta sekä kier­rä­te­tyn tava­ran hyödyntäminen.

Sosiaalialan kou­lu­tusta sekä Talentian tar­joa­maa ohjausta ja ohjeis­tuk­sia aja­tel­len kysely tuot­taa mie­len­kiin­toista tie­toa. Sen perus­teella sosiaali­alan kou­lu­tuk­sessa on tar­vetta sisäl­löille, jotka aut­ta­vat hah­mot­ta­maan luon­toa ja ympä­ris­töä sosiaali­alan työn näkökulmasta.

Myös Talentian suun­nit­te­lema lisä­liite ammat­ti­lais­ten eet­ti­seen ohjeis­tuk­seen saa tulos­ten perus­teella tukea: yli 70 pro­sent­tia vas­taa­jista oli samaa mieltä siitä, että sosiaali­alan vas­tuuta luon­non hyvin­voin­nissa tulisi käsi­tellä sosiaali­alan eet­ti­sissä ohjeissa.

Taija Nöjd, Petteri Niemi, Kati Närhi, Satu Ranta-Tyrkkö ja Sirpa Kannasoja.

Kirjoittajat ovat Jyväskylän yli­opis­ton sosi­aa­li­työn tutkijoita.