Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja kansalliset lait säätelevät sosiaalialan työtä. Miten ne näkyvät työntekijän työssä ja kohtaamisissa asiakkaan kanssa?

 

 

Tampe­reen yli­opis­ton sosi­aa­lioi­keu­den pro­fes­sori Laura Kalliomaa-Puha muis­tut­taa, että lait ja sopi­muk­set tar­joa­vat työ­vä­li­neitä, mutta tär­keintä on nii­den ihmi­soi­keus­myön­tei­nen tul­kinta. Useat kan­sal­li­set sosi­aa­lioi­keuk­sia kos­ke­vat lait on jätetty väl­jiksi. Niihin on kir­jattu sisään har­kin­ta­val­taa, jotta sosiaali­alan ammat­ti­lai­nen käyt­täisi omaa asian­tun­ti­juut­taan sovel­ta­mi­seen. Asiakkaan ihmi­sar­voi­nen koh­telu on ihmi­soi­keuk­sien toteut­ta­mi­sen alkupiste.

Erityisesti sosi­aa­li­sia oikeuk­sia kos­ke­vassa lain­sää­dän­nössä läh­tö­koh­tana on itse­pär­jäävä asia­kas, jonka itse­mää­rää­mi­soi­keutta ja valin­nan­va­pautta koros­te­taan. Tosiasiassa kaikki sosi­aa­li­huol­lon asiak­kaat eivät ole itse­pär­jää­viä, ja perus- ja ihmi­soi­keu­det voi­vat jäädä toteutumatta.

− Mutta uudessa sosi­aa­li­huol­to­laissa on pal­jon hie­noja työ­ka­luja, joita voisi ottaa käyt­töön nii­den asiak­kai­den koh­dalla, Kalliomaa-Puha vinkkaa.

Jos asia­kas on esi­mer­kiksi eri­tyistä tukea tar­vit­seva, laki antaa luvan ja vel­voi­tuk­sen aut­taa häntä enem­män kuin muita. Oma pykä­länsä on myös vah­ven­ne­tuista pää­tök­sistä, eli hen­ki­lölle voi­daan etu­kä­teen tehdä huo­len­pi­don tur­vaa­via pää­tök­siä, jol­loin hän on enem­män tur­vattu kun­nan priorisoinneissa.

− Jos muissa vii­me­ai­kai­sissa laki­uu­dis­tuk­sissa on menty enem­män itse­mää­rää­mi­sen ja valin­nan­va­pau­den suun­taan, niin uudessa sosi­aa­li­huol­to­laissa on menty myös toi­seen suun­taan eli anne­taan työ­vä­li­neitä koh­della parem­min niitä ihmi­siä, jotka apua enem­män tarvitsevat.

Koulutusta uusien lakien ja työvälineiden käyttöön

Toissa vuonna Kalliomaa-Puha teki kol­le­gansa Katja Kuusiston kanssa kyse­ly­tut­ki­muk­sen, jossa päih­dea­lan työn­te­ki­jöiltä tie­dus­tel­tiin, kuinka uusi SHL on paran­ta­nut hei­dän mah­dol­li­suuk­si­aan aut­taa asiak­kai­taan. Kävi ilmi, että uusia työ­vä­li­neitä ei ollut juu­ri­kaan otettu käyt­töön. Pääasiallisena syynä oli se, että työn­te­ki­jät eivät olleet saa­neet kou­lu­tusta lain­sää­dän­nön muutoksista.

− Työnantajan on jo ammat­ti­hen­ki­lö­lain mukaan huo­leh­dit­tava siitä, että työn­te­ki­jät saa­vat tar­peel­li­sen täy­den­nys­kou­lu­tuk­sen. Tämä olisi ihmi­soi­keus­työtä käytännössä.

Uudessa sosiaalihuoltolaissa on paljon hienoja työkaluja.

Arjen sosi­aa­li­työssä voi käydä jos­kus niin, että työn­te­kijä ei voi tehdä asiak­kaan tilan­teessa tälle parasta rat­kai­sua esi­mer­kiksi resurs­sien puut­teesta tai että työn­te­kijä tul­kit­see lakia eri tavoin kuin kun­nan päät­tä­jät. Sellaisista epä­koh­dista, jotka voi­vat vaa­ran­taa asiak­kaan sosi­aa­li­huol­lon toteu­tu­mista, uusi SHL vel­voit­taa työn­te­ki­jän ilmoit­ta­maan lähiesimiehilleen.

− Jos asia ei etene esi­mie­hestä eteen­päin, laki vel­voit­taa ilmoit­ta­maan siitä aluehallintovirastoon.

Myös asia­kas voi tehdä kan­te­lun edus­kun­nan oikeus­asia­mie­helle tai ottaa yhteyttä sosi­aa­lia­sia­mie­heen. Jos taas kunta ei huo­lehdi sille anne­tuista teh­tä­vistä, voi asiasta tehdä kun­nal­lis­va­li­tuk­sen hallinto-oikeudelle.

Suomi sai huomautuksen turvakotien määrän riittämättömyydestä

Kansainvälisiä ihmi­soi­keus­so­pi­muk­sia alle­kir­joit­ta­nei­den val­tioi­den on muu­tet­tava käy­tän­tönsä nii­den lin­jaus­ten mukai­siksi. Meillä tar­vit­ta­vat muu­tok­set teh­dään lain­sää­dän­töön ja voimme läh­teä siitä, että nou­dat­ta­malla lakeja ja tul­kit­se­malla lakeja ihmi­soi­keus­myön­tei­sesti tulemme myös toteut­ta­neeksi ihmisoikeuksia.

Vuonna 2015 Suomessa tuli voi­maan nai­siin koh­dis­tu­van väki­val­lan ja per­he­vä­ki­val­lan ehkäi­se­mi­sestä ja tor­ju­mi­sesta tehty Euroopan neu­vos­ton yleis­so­pi­mus eli niin sanottu Istanbulin sopi­mus. Se vel­voit­taa jäsen­mail­taan toi­men­pi­teitä väki­val­lan ja per­he­vä­ki­val­lan uhrien suo­je­le­mi­seksi ja väki­val­lan teki­jöi­den saat­ta­mi­seksi riko­soi­keu­del­li­seen vastuuseen.

Jos asia ei etene esimiehestä eteenpäin, laki velvoittaa ilmoittamaan siitä aluehallintovirastoon.

Suomi sai huo­mau­tuk­sen Euroopan neu­vos­tolta, koska tur­va­ko­tien määrä suh­teessa väes­töön ei täyt­tä­nyt sopi­muk­sen vaa­ti­muk­sia. Lisäksi meiltä puut­tui­vat sopi­muk­sen edel­lyt­tä­mät mata­lan kyn­nyk­sen tuki­kes­kuk­set. Turvakodit oli­vat olleet pää­asiassa Ensi- ja tur­va­ko­tien lii­ton jäse­nyh­dis­tys­ten yllä­pi­tä­miä ja asia­kas­koh­tai­silla mak­suilla rahoi­tet­tuja. Kuntien rahoi­tus jäi täy­sin riit­tä­mät­tö­mäksi tur­va­ko­tien lisää­mi­seksi. Niinpä Suomi jou­tui sää­tä­mään uuden tur­va­ko­ti­pal­ve­lui­den rahoit­ta­mista kos­ke­van lain, jonka mukaan val­tion tuli vas­tata tur­va­ko­tien rahoituksesta.

Epäkohtia koskevat ilmoitukset lisääntyneet

Ylitarkastaja Sari Vuorilampi Sosiaali- ja ter­vey­sa­lan lupa- ja val­von­ta­vi­ras­tosta Valvirasta ker­too, että Valviraan tuli epä­koh­tia kos­ke­via ilmoi­tuk­sia viime vuonna yli kak­sin­ker­tai­nen määrä aiem­paan ver­rat­tuna. Osa niistä oli sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löi­den tekemiä.

− Toki tämä saat­taa joh­tua myös van­hus­ten­huol­lon epä­koh­tien ympä­rillä vel­lo­neesta kes­kus­te­lusta, Vuorilampi lisää.

Valitettavaa on kui­ten­kin se, että Valviran saa­mien tie­to­jen perus­teella työn­antajat ovat lakiin kir­ja­tusta vas­ta­toi­mi­kiel­losta huo­li­matta koh­dis­ta­neet vas­ta­toi­mia ilmoit­ta­jaan tai ilmoit­ta­jilla on pelko siitä.

Tämän vuoksi ilmoi­tuk­sia epä­koh­dista tai epä­koh­tien uhasta teh­dään pal­jon nimet­tö­minä, ja niitä myös käsi­tel­lään ilmoit­ta­jan pyyn­nöstä nimettöminä.

− Se on sääli, koska ilmoi­tus­vel­vol­li­suus on erit­täin hieno mah­dol­li­suus toteut­taa oma­val­von­taa, ja onhan myös työ­nan­ta­jan etu, että epä­koh­dat nouse­vat esiin, jol­loin toi­min­taa voi kehittää.

Vuorilampi kan­nus­taa vas­tai­suu­des­sa­kin sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löitä nos­ta­maan epä­koh­tia esiin. Tärkeää olisi myös kes­kus­tella jul­ki­sesti siitä, että työn­antajat ryh­ty­vät vas­ta­toi­miin lain kiel­losta huolimatta.

Tutustu tärkeimpien ihmisoikeussopimusten sisältöön

  • YK:n kan­sa­lai­soi­keuk­sia ja poliit­ti­sia oikeuk­sia suo­jaava yleis­so­pi­mus (KP-sopi­mus)
  • YK:n talou­del­li­sia, sosi­aa­li­sia ja sivis­tyk­sel­li­siä oikeuk­sia kos­keva yleis­so­pi­mus (TSS-sopi­mus)
  • Euroopan ihmi­soi­keus­so­pi­mus
  • Euroopan sosi­aa­li­nen peruskirja
  • Lasten oikeuk­sien yleissopimus
  • Kansainvälisen työ­jär­jes­tön (ILO) sopimukset
  • Naisten syr­jin­nän pois­ta­mista kos­keva yleissopimus
  • Istanbulin sopi­mus (per­he­vä­ki­valta, nai­siin koh­dis­tuva väkivalta)
  • Vammaisten hen­ki­löi­den oikeuk­sia kos­keva yleissopimus

Iita Kettunen