Talentian ammattieettinen lautakunta linjasi kehitysvammahuollon sosiaalityön päätöksentekoa ja päätöksiä valmistelevan sosiaalityöntekijän ammattieettistä vastuuta päätöksenteossa.

 

Kehi­tys­vam­ma­huol­lon sosi­aa­li­työn­te­ki­jät teke­vät ostoe­si­tyk­siä kehi­tys­vam­mais­ten asiak­kai­den lyhy­tai­kais­hoi­doista, hen­ki­lö­koh­tai­sista avus­ta­jista, tut­ki­mus­jak­soista, työ- ja päi­vä­toi­min­nasta ja kun­tou­tus­jak­soista. Hei­dän myön­tei­set ostoe­si­tyk­sensä perus­tu­vat amma­til­li­seen arvioin­tiin ja har­kin­taan asiak­kai­den tarpeista.

Pää­tök­sen ja lin­jauk­sen tuen myön­tä­mi­sestä tai myön­tä­mättä jät­tä­mi­sestä tekee vam­mais­työn johto, kuten vam­mais­työn pääl­likkö, vam­mais­pal­ve­lu­jen joh­taja tai osto­pal­ve­lu­pääl­likkö. Johto saat­taa hylätä työn­te­ki­jän teke­män esi­tyk­sen, mutta vel­voit­taa työn­te­ki­jän alle­kir­joit­ta­maan pää­tök­sen, josta puut­tuu hyl­käyk­sen perus­te­lut ja todel­li­nen päätöksentekijä.

Sosi­aa­li­työn­te­ki­jät pyy­tä­vät Talen­tian ammat­tieet­ti­seltä lau­ta­kun­nalta lin­jausta, pitääkö pää­tök­seen saada näky­viin pää­tök­sen todel­li­nen tekijä ja se, että sosi­aa­li­työn­te­kijä on puol­ta­nut tuen myöntämistä?

Onko sosiaalityöntekijällä vain esittelijän vastuu? Kuka vastaa päätöksestä?

Ylei­sesti voi­daan todeta, että työn­te­ki­jän on nou­da­tet­tava joh­dolta saa­mi­aan ohjeita. Toi­saalta ammat­tieet­ti­nen vel­vol­li­suus sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­lain myötä vel­voit­taa työn­te­ki­jää ammat­ti­toi­min­nas­saan nou­dat­ta­maan sosi­aa­li­huol­lon asiak­kaan ase­masta sekä oikeuk­sista annet­tua lakia ja lisää­mään asiak­kaan yhden­ver­tai­suutta ja hyvin­voin­tia. Lisäksi sosi­aa­li­huol­to­laki vel­voit­taa 48 §:ssä työn­te­ki­jää toteut­ta­maan sosi­aa­li­pal­ve­luja laa­duk­kaasti ja ilmoit­ta­maan epä­koh­dista toi­min­nasta vas­taa­valle henkilölle.

Ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­dessa koros­tuu ammat­tieet­ti­nen vel­vol­li­suus ilmoit­taa vii­py­mättä epä­koh­dasta tai ilmei­sestä epä­koh­dasta, joka aiheut­taa uhan asiak­kaan sosi­aa­li­huol­lon toteut­ta­mi­sessa. Ilmoi­tuk­sen vas­taa­not­ta­jan on ilmoi­tet­tava epä­koh­dasta sosi­aa­li­huol­lon joh­ta­valle viranhaltijalle.

Ilmoi­tus­vel­vol­li­suutta kos­ke­vat menet­te­ly­oh­jeet tulee kir­jata sosi­aa­li­huol­to­lain mukai­seen oma­val­von­ta­suun­ni­tel­maan. Ilmoi­tuk­sen teh­nee­seen hen­ki­löön ei saa koh­dis­taa vastatoimia.

Linjaus ja toimintamalli

Ammat­tieet­ti­nen lau­ta­kunta toteaa, että työn­te­ki­jän vel­vol­li­suus toi­mia kehi­tys­vam­ma­huol­lon lyhy­tai­kais­hoi­toon liit­ty­vissä epä­koh­dissa ja nii­den kor­jaa­mi­sessa poh­jau­tuu sekä ammat­ti­hen­ki­lö­la­kiin että sosi­aa­li­huol­to­la­kiin. Ammat­tieet­ti­sen lau­ta­kun­nan lin­jauk­sen mukaan

1. työn­te­ki­jältä ei voida oikeu­del­li­sesta näkö­kul­masta vaa­tia enem­pää kuin, että hän ilmoit­taa epä­koh­dasta ja siitä, ettei pal­velu ole asia­kas­tar­pei­den mukainen.
2. työn­te­ki­jää ei voida vaa­tia alle­kir­joit­ta­maan pää­töstä, joka on pal­ve­lusuun­ni­tel­man tai lain vastainen.

Vam­mais­pal­ve­lussa asiak­kaan pal­ve­lusuun­ni­tel­maan on kir­jat­tava se, mitä asia­kas tar­vit­see. Jos työn­te­kijä toteaa vam­mais­pal­ve­lun pal­ve­lusuun­ni­tel­massa asiak­kaan tilan­teen muut­tu­neen ja asia­kas tar­vit­see esi­mer­kiksi lyhy­tai­kais­hoi­don päi­viä lisää, on joh­don ja lau­ta­kun­nan otet­tava tämä uudel­leen har­kin­taan ja toi­saalta myös perus­tel­tava pää­tös, joka rajoit­taa pal­ve­lusuun­ni­tel­massa todet­tuja asiak­kaan oikeuk­sia tar­vit­se­maansa palveluun.

Asiak­kaalle annet­ta­vassa pää­tök­sessä on perus­tel­tava, mihin seik­koi­hin kiel­tei­nen rat­kaisu perus­tuu, miksi pal­ve­lua ei voida myön­tää ja millä perus­teella pal­velu voi­tai­siin myön­tää. Pää­tök­seen on mer­kit­tävä perus­te­lut ja pää­tök­sen­te­kijä. Lain vas­taista pää­töstä ei pidä allekirjoittaa.

Kun­nan teke­mien pää­tös­ten lain­mu­kai­suu­den arviointi kuu­luu kun­nan ja toi­mia­lan joh­dolle ja lau­ta­kun­nalle sekä tar­vit­taessa val­vo­ville viran­omai­sille, joita ovat alue­hal­lin­to­vi­rasto ja oikeusasiamies.

Ammattieettinen arvio

Uusi sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­laki vel­voit­taa työn­te­ki­jää nou­dat­ta­maan ihmi­soi­keuk­sia, perus­tus­la­kia ja otta­maan huo­mioon sen, miten pää­tök­sen­teko vai­kut­taa asiak­kaan elä­mään. Ammat­tieet­ti­siin peri­aat­tei­siin kuu­luu asiak­kaan ihmi­sar­von kun­nioit­ta­mi­nen ja kyky poh­tia omaa amma­til­lista toi­min­taa ja päätöksentekoa.

Juuri näin on toi­mittu tässä ammat­tieet­ti­selle lau­ta­kun­nalle esi­te­tyssä kehi­tys­vam­ma­huol­toa kos­ke­vassa kysy­myk­sessä. Työn­te­ki­jän oman oikeus­tur­van kan­nalta on vält­tä­mä­töntä, että hän kir­jaa epä­koh­dat ja ilmoit­taa niistä, jos asiak­kaan pal­ve­lusuun­ni­tel­man mukai­siin tar­pei­siin ei voida myön­tää pal­ve­lua hal­lin­nol­li­sin tai talou­del­li­sin perus­tein. Näky­mä­tön pää­tök­sen­teko ei suo­jaa työn­te­ki­jää ammat­ti­hen­ki­lön eet­ti­siltä velvollisuuksilta.

Alpo Heik­ki­nen
sih­teeri, erityisasiantuntija
Ammat­tieet­ti­nen lau­ta­kunta, Talentia

alpo.heikkinen@talentia.fi