Talentian ammattieettinen lautakunta linjasi kehitysvammahuollon sosiaalityön päätöksentekoa ja päätöksiä valmistelevan sosiaalityöntekijän ammattieettistä vastuuta päätöksenteossa.

 

Kehi­tys­vammahuol­lon sosi­aal­i­työn­tek­i­jät tekevät ostoe­si­tyk­siä kehi­tys­vam­mais­ten asi­akkaiden lyhy­taikaishoidoista, henkilöko­htai­sista avus­ta­jista, tutkimus­jak­soista, työ- ja päivä­toimin­nas­ta ja kuntou­tus­jak­soista. Hei­dän myön­teiset ostoe­si­tyk­sen­sä perus­tu­vat ammatil­liseen arvioin­ti­in ja hark­in­taan asi­akkaiden tarpeista.

Päätök­sen ja lin­jauk­sen tuen myön­tämis­es­tä tai myön­tämät­tä jät­tämis­es­tä tekee vam­maistyön johto, kuten vam­maistyön pääl­likkö, vam­mais­palvelu­jen johta­ja tai ostopalvelupääl­likkö. Johto saat­taa hylätä työn­tek­i­jän tekemän esi­tyk­sen, mut­ta velvoit­taa työn­tek­i­jän allekir­joit­ta­maan päätök­sen, jos­ta puut­tuu hylkäyk­sen peruste­lut ja todel­li­nen päätök­sen­tek­i­jä.

Sosi­aal­i­työn­tek­i­jät pyytävät Tal­ent­ian ammat­tieet­tiseltä lau­takunnal­ta lin­jaus­ta, pitääkö päätök­seen saa­da näkyvi­in päätök­sen todel­li­nen tek­i­jä ja se, että sosi­aal­i­työn­tek­i­jä on puoltanut tuen myön­tämistä?

Onko sosiaalityöntekijällä vain esittelijän vastuu? Kuka vastaa päätöksestä?

Yleis­es­ti voidaan tode­ta, että työn­tek­i­jän on nou­datet­ta­va johdol­ta saami­aan ohjei­ta. Toisaal­ta ammat­tieet­ti­nen velvol­lisu­us sosi­aal­i­huol­lon ammat­ti­henkilölain myötä velvoit­taa työn­tek­i­jää ammat­ti­toimin­nas­saan nou­dat­ta­maan sosi­aal­i­huol­lon asi­akkaan ase­mas­ta sekä oikeuk­sista annet­tua lakia ja lisäämään asi­akkaan yhden­ver­taisu­ut­ta ja hyv­in­voin­tia. Lisäk­si sosi­aal­i­huolto­la­ki velvoit­taa 48 §:ssä työn­tek­i­jää toteut­ta­maan sosi­aali­palvelu­ja laadukkaasti ja ilmoit­ta­maan epäko­hdista toimin­nas­ta vas­taavalle henkilölle.

Ilmoi­tusvelvol­lisu­udessa koros­tuu ammat­tieet­ti­nen velvol­lisu­us ilmoit­taa viipymät­tä epäko­hdas­ta tai ilmeis­es­tä epäko­hdas­ta, joka aiheut­taa uhan asi­akkaan sosi­aal­i­huol­lon toteut­tamises­sa. Ilmoituk­sen vas­taan­ot­ta­jan on ilmoitet­ta­va epäko­hdas­ta sosi­aal­i­huol­lon johtavalle viran­halti­jalle.

Ilmoi­tusvelvol­lisu­ut­ta koske­vat menet­te­ly­ohjeet tulee kir­ja­ta sosi­aal­i­huolto­lain mukaiseen omavalvon­ta­su­un­nitel­maan. Ilmoituk­sen tehneeseen henkilöön ei saa kohdis­taa vas­ta­toimia.

Linjaus ja toimintamalli

Ammat­tieet­ti­nen lau­takun­ta toteaa, että työn­tek­i­jän velvol­lisu­us toimia kehi­tys­vammahuol­lon lyhy­taikaishoitoon liit­tyvis­sä epäko­hdis­sa ja niiden kor­jaamises­sa poh­jau­tuu sekä ammat­ti­henkilölaki­in että sosi­aal­i­huolto­laki­in. Ammat­tieet­tisen lau­takun­nan lin­jauk­sen mukaan

1. työn­tek­i­jältä ei voi­da oikeudel­lis­es­ta näkökul­mas­ta vaa­tia enem­pää kuin, että hän ilmoit­taa epäko­hdas­ta ja siitä, ettei palvelu ole asi­akas­tarpei­den mukainen.
2. työn­tek­i­jää ei voi­da vaa­tia allekir­joit­ta­maan päätöstä, joka on palvelusu­un­nitel­man tai lain vas­tainen.

Vam­mais­palvelus­sa asi­akkaan palvelusu­un­nitel­maan on kir­jat­ta­va se, mitä asi­akas tarvit­see. Jos työn­tek­i­jä toteaa vam­mais­palvelun palvelusu­un­nitel­mas­sa asi­akkaan tilanteen muut­tuneen ja asi­akas tarvit­see esimerkik­si lyhy­taikaishoidon päiviä lisää, on johdon ja lau­takun­nan otet­ta­va tämä uudelleen hark­in­taan ja toisaal­ta myös perustelta­va päätös, joka rajoit­taa palvelusu­un­nitel­mas­sa todet­tu­ja asi­akkaan oikeuk­sia tarvit­se­maansa palvelu­un.

Asi­akkaalle annet­tavas­sa päätök­sessä on perustelta­va, mihin seikkoi­hin kiel­teinen ratkaisu perus­tuu, mik­si palvelua ei voi­da myön­tää ja mil­lä perus­teel­la palvelu voitaisi­in myön­tää. Päätök­seen on merkit­tävä peruste­lut ja päätök­sen­tek­i­jä. Lain vas­taista päätöstä ei pidä allekir­joit­taa.

Kun­nan tekemien päätösten lain­mukaisu­u­den arvioin­ti kuu­luu kun­nan ja toimi­alan johdolle ja lau­takun­nalle sekä tarvit­taes­sa valvoville vira­nomaisille, joi­ta ovat alue­hallintovi­ras­to ja oikeusasi­amies.

Ammattieettinen arvio

Uusi sosi­aal­i­huol­lon ammat­ti­henkilöla­ki velvoit­taa työn­tek­i­jää nou­dat­ta­maan ihmisoikeuk­sia, perus­tus­lakia ja otta­maan huomioon sen, miten päätök­sen­teko vaikut­taa asi­akkaan elämään. Ammat­tieet­tisi­in peri­aat­teisi­in kuu­luu asi­akkaan ihmis­ar­von kun­nioit­ta­mi­nen ja kyky pohtia omaa ammatil­lista toim­intaa ja päätök­sen­tekoa.

Juuri näin on toimit­tu tässä ammat­tieet­tiselle lau­takun­nalle esite­tyssä kehi­tys­vammahuoltoa koskevas­sa kysymyk­sessä. Työn­tek­i­jän oman oikeustur­van kannal­ta on vält­tämätön­tä, että hän kir­jaa epäko­h­dat ja ilmoit­taa niistä, jos asi­akkaan palvelusu­un­nitel­man mukaisi­in tarpeisi­in ei voi­da myön­tää palvelua hallinnol­lisin tai taloudel­lisin perustein. Näkymätön päätök­sen­teko ei suo­jaa työn­tek­i­jää ammat­ti­henkilön eet­tisiltä velvol­lisuuk­sil­ta.

Alpo Heikki­nen
sih­teeri, eri­ty­isas­iantun­ti­ja
Ammat­tieet­ti­nen lau­takun­ta, Tal­en­tia

alpo.heikkinen@talentia.fi