Sote-uudistus tuo mukanaan myös uudet vaalit. Vaaleissa päätetään sosiaalialalle tärkeistä asioista.

 

 

Sosi­aali- ja ter­veys­pal­velu-uudis­tuk­sen myötä sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tä­mis­vas­tuu siir­tyy kun­nilta ja kun­tayh­ty­miltä 21 perus­tet­ta­van hyvin­voin­tia­lu­een vas­tuulle. Hyvinvointialue on kun­nista ja val­tiosta eril­li­nen jul­ki­soi­keu­del­li­nen yhteisö, jolla on alu­eel­laan itsehallinto.

Helsingin kau­pun­gilla on oma eril­lis­rat­kaisu, jonka mukaan kau­punki toi­mii edel­leen itse­näi­sesti. Lisäksi Uudellamaalla eri­kois­sai­raan­hoi­don jär­jes­tä­mi­sestä vas­taa HUS-yhtymä.

Uudistuksella on kun­nian­hi­moi­set tavoit­teet. Tarkoitus on kaven­taa hyvin­vointi- ja ter­vey­se­roja, siir­tää pain­opiste ehkäi­se­viin toi­miin, tur­vata ihmi­sille yhden­ver­tai­set ja laa­duk­kaat sosi­aali- ja ter­veys- sekä pelas­tus­toi­men pal­ve­lut, paran­taa tur­val­li­suutta, pal­ve­lui­den saa­ta­vuutta ja saa­vu­tet­ta­vuutta, tur­vata ammat­ti­tai­toi­sen työ­voi­man saanti, vas­tata yhteis­kun­nal­li­sin muu­tok­siin kuten väes­tön ikään­ty­mi­seen ja hil­litä kus­tan­nus­ten kasvua.

Tärkeät vaalit

Väliaikaiset toi­mie­li­met val­mis­te­le­vat par­hail­laan hyvin­voin­tia­luei­den toi­min­taa. Yksi toi­mie­lin­ten teh­tä­vistä on sel­vit­tää hyvin­voin­tia­lueille siir­tyvä hen­ki­löstö ja val­mis­tella alue­val­tuus­tolle ehdo­tuk­set hen­ki­lös­tön siir­to­suun­ni­tel­maksi ja ‑sopi­muk­siksi.

Hyvinvointialueen toi­min­nasta ja talou­desta vas­taa vaa­leilla valit­tava aluevaltuusto.

Kaikki organisaatiot menevät uusiksi.

Ensimmäiset alue­vaa­lit pide­tään alku­vuonna 2022. Äänioikeus alue­vaa­leissa mää­räy­tyy samalla tavalla kuin kun­ta­vaa­leissa, vaa­li­pii­rinä on hyvinvointialue.

Aluevaltuustot aloit­ta­vat toi­min­tansa maa­lis­kuussa 2022. Varsinaisesti hyvin­voin­tia­luei­den toi­minta käyn­nis­tyy vuonna 2023.

Vaalit ovat tär­keät, sillä alue­val­tuusto käyt­tää hyvin­voin­tia­lu­een ylintä pää­tös­val­taa, ker­too Talentian eri­tyis­asian­tun­tija Marjo Katajisto.

– Vaaleissa vali­tut päät­tä­jät päät­tä­vät sosi­aa­li­pal­ve­lui­den tule­vai­suu­desta, resurs­seista ja esi­mer­kiksi pal­ve­lustra­te­giasta. Sosiaalialan ammat­ti­lai­sille on myös iso mer­ki­tys min­kä­lai­sessa pal­ve­lu­jär­jes­tel­mässä he tule­vat työs­ken­te­le­mään. Tässä on iso ero kun­ta­vaa­lei­hin, missä vali­taan päät­tä­jiä vas­taa­maan kai­kista kun­nan asioista. Aluevaltuustoon valit­ta­vat päät­tä­vät vain sosi­aali- ja terveysasioista.

Tärkeä kysy­mys vaa­leissa on myös joh­ta­mi­seen liit­ty­vät asiat.

– Kaikki orga­ni­saa­tiot mene­vät uusiksi. Nähtäväksi jää mil­lai­sia pää­tök­siä alue­val­tuus­tot teke­vät joh­ta­mi­seen liittyen.

Katajistoa mie­ti­tyt­tää myös alue­val­tuus­ton asiantuntemus.

– Ehdolle vaa­lei­hin ja val­tuus­toi­hin olisi hyvä saada päte­viä sosiaali­alan ammat­ti­lai­sia. Päätöksentekoon pitää saada asian­tun­te­musta. On tär­keää ymmär­tää, että val­tuus­ton pää­tök­sillä on iso mer­ki­tys ammat­ti­lais­ten työ­olo­suh­tei­siin jatkossa.

Aluevaalit ovat tär­keät sen­kin vuoksi, että aika­taulu uudis­tuk­selle on hyvin tiukka, muis­tut­taa Katajisto.

– Palveluiden pitäisi siir­tyä hyvin­voin­tia­luei­den vas­tuulle vuonna 2023. En usko, että kaik­kea saa­daan val­miiksi sii­hen men­nessä, ja nyt meneil­lään oleva kehit­tä­mis­toi­minta jat­kuu. Hyvinvointialueiden päät­tä­jien mer­ki­tys korostuu.

Enemmän pulaa kuin liikaa osaajia

Sote-pal­ve­lut ovat edel­leen jul­ki­sia pal­ve­luita, mutta enti­seen tapaan yksi­tyi­nen sek­tori ja jär­jes­tö­kenttä täy­den­tä­vät pal­ve­luita jatkossakin.

Palkat tulisi harmonisoida niin, että samantasoisista ja yhtä vaativissa tehtävissä työskentelevien palkat tulee olla samalla tasolla.

Peruspalveluja kehi­te­tään Tulevaisuuden sosi­aali- ja ter­veys­kes­kus ‑ohjel­massa. Tarkoituksena on, että asia­kas saa kaikki tar­vit­se­mansa sosi­aali- ja ter­veys­pal­ve­lut samasta pai­kasta ja häntä pal­ve­le­vat moniam­ma­til­li­set tii­mit. Ohjelmaa toteu­te­taan alu­eel­li­silla kehit­tä­mis­hank­keilla, jotka rahoi­te­taan valtionavustuksilla.

– Nyt on tär­keää huo­leh­tia siitä, että sosiaali­alan hen­ki­lös­töä on asiak­kai­den tar­pei­siin näh­den riit­tä­västi. Myös sosi­aa­li­pal­ve­lui­den mer­ki­tystä ja paik­kaa tulee tuoda esille. Tämä voi päät­tä­jiltä muu­toin unoh­tua, toteaa Talentian puheen­joh­taja Jenni Karsio.

– Talentian näke­myk­sen mukaan meillä on ennem­min pulaa sosiaali­alan kor­kea­kou­lu­te­tuista kuin lii­kaa osaa­jia. Näin on eten­kin sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den kohdalla.

Historian suurin liikkeen luovutus

Uudistuksessa sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon hen­ki­löstö siir­tyy van­hoina työn­te­ki­jöinä uusien työ­nan­ta­jien pal­ve­luk­seen. Kysymyksessä on käy­tän­nössä Suomen his­to­rian suu­rin liik­keen luo­vu­tus ja palk­ko­jen har­mo­ni­sointi on mer­kit­tävä rat­kais­tava kysy­mys. Talentian mukaan muu­tok­sessa pal­kat tulisi har­mo­ni­soida niin, että saman­ta­soi­sista ja yhtä vaa­ti­vissa teh­tä­vissä työs­ken­te­le­vien pal­kat tulee olla samalla tasolla.

– Näkemyksemme perus­tuu val­lit­se­vaan oikeus­käy­tän­töön, jonka mukaan pal­kat har­mo­ni­soi­daan alu­een ylim­pään palk­ka­ta­soon, ja har­mo­ni­sointi tulee tehdä koh­tuul­li­sessa ajassa. Valtion tulee myös varata rahaa palk­ko­jen har­mo­ni­soin­tiin, tämä tilan­ne­han ei tule yllä­tyk­senä, Jenni Karsio sanoo.

Parhaimmillaan har­mo­ni­sointi voi nos­taa osan talen­tia­lais­ten palk­koja. Koska hyvin­voin­tia­lueille siir­tyy kaik­ki­nensa pal­jon väkeä, kyse ei ole pie­nestä asiasta. On las­kettu, että kaik­ki­aan har­mo­ni­soin­nin hin­ta­lappu on vuo­si­ta­solla puoli mil­jar­dia euroa. Työtuomioistuin on myös teh­nyt pää­tök­siä, että har­mo­ni­sointi on teh­tävä koh­tuul­li­sessa ajassa. Lisäksi pää­tök­sissä on todettu, että toi­men­pi­teet palk­ko­jen har­mo­ni­soi­mi­seksi on aloi­tet­tava heti liik­keen luo­vu­tuk­sesta. Vuosikausiksi har­mo­ni­sointi ei saa jäädä makaamaan.

Työpajasarja: Miten monialaisuutta edistetään?

Osana Tulevaisuuden sosi­aali- ja ter­veys­kes­kus ‑ohjel­maa toteu­tet­tava sosi­aa­li­huol­lon kehit­tä­mis­oh­jelma ja han­kea­lu­eet jär­jes­tä­vät yhdessä työ­pa­ja­sar­jan, jossa pää­paino on sosi­aa­li­työssä ja sosi­aa­lioh­jauk­sessa osana monia­laista yhteistyötä.
Työskentely jäsen­tyy eri tee­mo­jen ympä­rille kol­messa kan­sal­li­sessa tilai­suu­dessa ja aluei­den sisäi­sissä työ­pa­joissa syk­syn ja tal­ven aikana.
soteuudistus.fi/-/sote-uudistus-ja-sosiaalityo-miten-monialaisuutta-edistetaan-kaytannossa-

Lue lisää: soteuudistus.fi ja talentia.fi/aluevaalit

Helena Jaakkola ja Hanna-Mari Järvinen