Sote-uudistus tuo mukanaan myös uudet vaalit. Vaaleissa päätetään sosiaalialalle tärkeistä asioista.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 perustettavan hyvinvointialueen vastuulle. Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto.
Helsingin kaupungilla on oma erillisratkaisu, jonka mukaan kaupunki toimii edelleen itsenäisesti. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä.
Uudistuksella on kunnianhimoiset tavoitteet. Tarkoitus on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, siirtää painopiste ehkäiseviin toimiin, turvata ihmisille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisin muutoksiin kuten väestön ikääntymiseen ja hillitä kustannusten kasvua.
Tärkeät vaalit
Väliaikaiset toimielimet valmistelevat parhaillaan hyvinvointialueiden toimintaa. Yksi toimielinten tehtävistä on selvittää hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö ja valmistella aluevaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja ‑sopimuksiksi.
Hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta vastaa vaaleilla valittava aluevaltuusto.
Kaikki organisaatiot menevät uusiksi.
Ensimmäiset aluevaalit pidetään alkuvuonna 2022. Äänioikeus aluevaaleissa määräytyy samalla tavalla kuin kuntavaaleissa, vaalipiirinä on hyvinvointialue.
Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022. Varsinaisesti hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuonna 2023.
Vaalit ovat tärkeät, sillä aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa, kertoo Talentian erityisasiantuntija Marjo Katajisto.
– Vaaleissa valitut päättäjät päättävät sosiaalipalveluiden tulevaisuudesta, resursseista ja esimerkiksi palvelustrategiasta. Sosiaalialan ammattilaisille on myös iso merkitys minkälaisessa palvelujärjestelmässä he tulevat työskentelemään. Tässä on iso ero kuntavaaleihin, missä valitaan päättäjiä vastaamaan kaikista kunnan asioista. Aluevaltuustoon valittavat päättävät vain sosiaali- ja terveysasioista.
Tärkeä kysymys vaaleissa on myös johtamiseen liittyvät asiat.
– Kaikki organisaatiot menevät uusiksi. Nähtäväksi jää millaisia päätöksiä aluevaltuustot tekevät johtamiseen liittyen.
Katajistoa mietityttää myös aluevaltuuston asiantuntemus.
– Ehdolle vaaleihin ja valtuustoihin olisi hyvä saada päteviä sosiaalialan ammattilaisia. Päätöksentekoon pitää saada asiantuntemusta. On tärkeää ymmärtää, että valtuuston päätöksillä on iso merkitys ammattilaisten työolosuhteisiin jatkossa.
Aluevaalit ovat tärkeät senkin vuoksi, että aikataulu uudistukselle on hyvin tiukka, muistuttaa Katajisto.
– Palveluiden pitäisi siirtyä hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2023. En usko, että kaikkea saadaan valmiiksi siihen mennessä, ja nyt meneillään oleva kehittämistoiminta jatkuu. Hyvinvointialueiden päättäjien merkitys korostuu.
Enemmän pulaa kuin liikaa osaajia
Sote-palvelut ovat edelleen julkisia palveluita, mutta entiseen tapaan yksityinen sektori ja järjestökenttä täydentävät palveluita jatkossakin.
Palkat tulisi harmonisoida niin, että samantasoisista ja yhtä vaativissa tehtävissä työskentelevien palkat tulee olla samalla tasolla.
Peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ‑ohjelmassa. Tarkoituksena on, että asiakas saa kaikki tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut samasta paikasta ja häntä palvelevat moniammatilliset tiimit. Ohjelmaa toteutetaan alueellisilla kehittämishankkeilla, jotka rahoitetaan valtionavustuksilla.
– Nyt on tärkeää huolehtia siitä, että sosiaalialan henkilöstöä on asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävästi. Myös sosiaalipalveluiden merkitystä ja paikkaa tulee tuoda esille. Tämä voi päättäjiltä muutoin unohtua, toteaa Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
– Talentian näkemyksen mukaan meillä on ennemmin pulaa sosiaalialan korkeakoulutetuista kuin liikaa osaajia. Näin on etenkin sosiaalityöntekijöiden kohdalla.
Historian suurin liikkeen luovutus
Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uusien työnantajien palvelukseen. Kysymyksessä on käytännössä Suomen historian suurin liikkeen luovutus ja palkkojen harmonisointi on merkittävä ratkaistava kysymys. Talentian mukaan muutoksessa palkat tulisi harmonisoida niin, että samantasoisista ja yhtä vaativissa tehtävissä työskentelevien palkat tulee olla samalla tasolla.
– Näkemyksemme perustuu vallitsevaan oikeuskäytäntöön, jonka mukaan palkat harmonisoidaan alueen ylimpään palkkatasoon, ja harmonisointi tulee tehdä kohtuullisessa ajassa. Valtion tulee myös varata rahaa palkkojen harmonisointiin, tämä tilannehan ei tule yllätyksenä, Jenni Karsio sanoo.
Parhaimmillaan harmonisointi voi nostaa osan talentialaisten palkkoja. Koska hyvinvointialueille siirtyy kaikkinensa paljon väkeä, kyse ei ole pienestä asiasta. On laskettu, että kaikkiaan harmonisoinnin hintalappu on vuositasolla puoli miljardia euroa. Työtuomioistuin on myös tehnyt päätöksiä, että harmonisointi on tehtävä kohtuullisessa ajassa. Lisäksi päätöksissä on todettu, että toimenpiteet palkkojen harmonisoimiseksi on aloitettava heti liikkeen luovutuksesta. Vuosikausiksi harmonisointi ei saa jäädä makaamaan.
Työpajasarja: Miten monialaisuutta edistetään?
Osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ‑ohjelmaa toteutettava sosiaalihuollon kehittämisohjelma ja hankealueet järjestävät yhdessä työpajasarjan, jossa pääpaino on sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa osana monialaista yhteistyötä.
Työskentely jäsentyy eri teemojen ympärille kolmessa kansallisessa tilaisuudessa ja alueiden sisäisissä työpajoissa syksyn ja talven aikana.
soteuudistus.fi/-/sote-uudistus-ja-sosiaalityo-miten-monialaisuutta-edistetaan-kaytannossa-
Lue lisää: soteuudistus.fi ja talentia.fi/aluevaalit
Helena Jaakkola ja Hanna-Mari Järvinen
