Ammattilaiseksi kasvaminen ei ole pelkkää tietämyksen kartuttamista vaan myös ammatissa tarvittavien asenteiden ja ajattelutapojen omaksumista. Kyse on oivalluksista, joita ihminen saa koko työuransa ajan.

 

Näin tii­vis­tää verkko-oppi­mi­sen asian­tun­tija ja tut­kija Ilona Laak­ko­nen, joka aiem­massa työs­sään Stu­dent Life ‑suun­nit­te­li­jana ohjasi Jyväs­ky­län yli­opis­ton opis­ke­li­joita asian­tun­ti­jao­saa­mi­sen tun­nis­ta­mi­sessa ja kehit­tä­mi­sessä.
– Ammat­ti­lai­seksi kas­va­mi­nen vaa­tii koko­nais­val­taista ajat­te­lua. Se on jat­ku­vaa teke­mistä, joka ei tule pel­kästä kou­lu­tuk­sesta, nykyi­sin Jyväs­ky­län ammat­ti­kor­kea­kou­lussa työs­ken­te­levä Laak­ko­nen sanoo.

Miten ammat­ti­tai­to­aan sit­ten pää­see kas­vat­ta­maan, jos lyhyt CV ei tunnu vakuut­ta­van työ­nan­ta­jia? Työ­ko­ke­muk­sen puu­tetta voi Laak­ko­sen mukaan pai­kata opet­te­le­malla erit­te­le­mään, mil­laista osaa­mista on muilla elä­mä­na­lueilla
hank­ki­nut ja mitä on teh­nyt oppiak­seen nämä tai­dot.

– Kah­desta tasa­vah­vasta työn­ha­ki­jasta kisan voit­taa se, joka onnis­tuu ker­to­maan, miten oma osaa­mi­nen vas­taa työ­nan­ta­jan tar­peita, Laak­ko­nen kan­nus­taa.

Osaamisen monet lähteet

Ennen kuin osaa­mis­taan läh­tee esit­te­le­mään, pitää tun­nis­taa vah­vuu­tensa ja heik­kou­tensa. On myös tär­keää nähdä hie­man vai­vaa tai­to­jensa kehit­tä­mi­seen. Laak­ko­nen varoit­taa lan­kea­masta aja­tusan­saan, jonka mukaan koke­mat­to­malla työn­te­ki­jällä ei voisi olla työ­elä­mässä tar­vit­ta­via tai­toja.

Asiantuntijuus ei koostu pelkästään omaan alaan liittyvästä tietämyksestä.

Työ­elä­mässä tär­keitä ovat esi­mer­kiksi sosi­aa­li­set tai­dot, ongel­man­rat­kai­su­kyky ja kan­sain­vä­li­nen osaa­mi­nen. Näitä tai­toja on voi­nut ker­tyä har­ras­tuk­sissa tai vapaa­eh­tois­työssä, kuten aine­jär­jes­tö­toi­min­nassa. Laak­ko­nen ei kan­taisi mur­hetta sii­tä­kään, jos aiempi työ­ko­ke­mus on muulta kuin omalta alalta. Sosi­aa­lia­lan opis­ke­lija voi hyvin kään­tää kau­pan kas­salla tai ham­pu­ri­lais­ra­vin­to­lassa työs­ken­te­lyn voi­tok­seen.

– En vähek­syisi yhtään asia­kas­pal­ve­lu­ko­ke­musta, koska se näkyy esi­mer­kiksi tavoissa hoi­taa han­ka­lia tilan­teita. Asia­kas­pal­ve­lussa on vähin­tään koh­dan­nut muu­ta­man han­ka­lan asiak­kaan ja oppi­nut niistä tilan­teista jota­kin.

Kehittyminen on prosessi

Tie­to­jaan ja tai­to­jaan voi jäsen­tää ver­taa­malla osaa­mis­taan työ­elä­män osaa­mis­lis­toi­hin tai työ­paik­kail­moi­tus­ten haku­kri­tee­rei­hin. Toi­nen keino on pyy­tää palau­tetta vaikka kesä­työ- tai har­joit­te­lu­pai­kan esi­mie­heltä. Kol­mas konsti on koota hen­ki­lö­koh­taista koke­musar­kis­toa, johon tal­len­taa näyt­teitä ja poh­din­toja oppi­mi­ses­taan. Tästä arkis­tosta voi poi­mia esi­merk­kejä työ­ha­ke­muk­seen.

Lisäksi arkisto toi­mii oman kehit­ty­mi­sen mit­ta­rina: jos ensim­mäi­senä syk­synä raa­pus­tettu essee tun­tuu nyt nololta, voi pysäh­tyä miet­ti­mään, mil­laista kehi­tystä on tapah­tu­nut.
– Jäsen­tä­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen on koko asian pihvi. Työn­haussa tar­vit­ta­vat doku­men­tit piir­tä­vät kuvan osaa­jasta, mutta hyvien osaa­mis­ku­vaus­ten takana on val­ta­vasti työtä, Laak­ko­nen koros­taa.

Osaa­mi­sensa kehit­tä­mi­seen saa tukea esi­mer­kiksi kor­kea­kou­lunsa työ­elä­mä­pal­ve­luista ja opis­ke­lu­ka­ve­rei­den kanssa kes­kus­te­le­mi­sesta.

Oppia kannattaa ammentaa myös sosiaalisesta mediasta, jossa on helppo seurata alansa asiantuntijoita.

Kehit­ty­mis­ta­voit­teet on syytä muo­toilla kon­kreet­ti­siksi ja pilk­koa ne toteut­ta­mis­kel­poi­siin osiin. On parempi päät­tää mene­vänsä kie­li­kurs­sille kuin vain suun­ni­tella paran­ta­vansa kie­li­tai­to­aan.

Tartu tilaisuuksiin

Asian­tun­ti­juu­den esiin­tuo­mi­sessa kan­nat­taa hyö­dyn­tää useita kana­via. Laak­ko­nen suo­sit­te­lee työ­näyt­tei­den, kuten opin­näy­te­työn tai kon­fe­rens­sissa esi­tel­lyn pos­te­rin, lataa­mista koti­si­vuille ja Lin­ke­dI­niin. Työn­hausta kan­nat­taa aina mai­nita kes­kus­te­lu­kump­pa­neille.
– Hyviä asioita tup­sah­taa eteen sitä toden­nä­köi­sem­min, mitä enem­män sinulla on ovia auki.

Laak­ko­nen poh­tii, että luku­vuo­den aikana ei vält­tä­mättä kan­nata kes­kit­tyä pel­käs­tään opin­to­pis­tei­den haa­li­mi­seen. Jos opi­nah­jossa tar­jou­tuu mah­dol­li­suus pro­jek­ti­töi­hin tai opet­taja pyy­tää val­mis­ta­maan esi­tyk­sen kon­fe­rens­siin, voi olla fik­sua vas­tata kyllä.

Koke­musta ja ver­kos­toja pys­tyy hank­ki­maan myös teke­mällä vapaa­eh­tois­työtä omalla alalla.
– Kaik­keen, millä saa osaa­mis­taan näky­väksi, kan­nat­taa tart­tua.

Epävarmuudesta eteenpäin

Osaa­mi­sensa heh­kut­ta­mi­nen voi tun­tua pii­nal­li­selta, jos tun­tee itsensä asian­tun­ti­jana kes­ke­ne­räi­seksi. Laak­ko­sella on nuo­rille työn­te­ki­jöille loh­dut­tava viesti.
– On tie­tyllä tavalla kehi­tyk­sen edel­ly­tys­kin, että on jos­sain mää­rin epä­varma. Sehän tar­koit­taa, että on myös val­miu­det oppia.
Uran alussa on tär­keää hyväk­syä tai­to­jensa rajal­li­suus. Laak­ko­nen huo­maut­taa, että suu­rin osa nuo­rista kokee ole­vansa amma­til­li­sesti raa­ki­leita.

– Niin sen kuu­luu olla­kin, koska vas­ta­val­mis­tu­nut ei lop­pu­jen lopuksi vielä hir­veästi osaa. Hänellä on val­miu­det oppia ja tehdä työtä, mutta asian­tun­te­mus ja ammat­ti­taito kehit­ty­vät vasta työ­elä­mässä. Var­muus omasta asian­tun­ti­juu­desta syn­tyy ajan mit­taan, kun oival­taa, ettei­vät kon­ka­rit­kaan tiedä kaik­kea.

Tär­keää on myös uskal­taa kysyä työ­pai­kalla esi­mer­kiksi työn tavoit­teista tai talossa nou­da­tet­ta­vista eet­ti­sistä peri­aat­teista.
– Kysy­mi­nen osoit­taa innos­tusta ja halua kehit­tyä. Se on parasta asian­tun­te­musta, mitä vas­ta­val­mis­tu­nut voi osoit­taa, Laak­ko­nen sum­maa.

Minna Kur­vi­nen

Selviytymisopas työnhakuun

− Poh­ti­kaa vah­vuuk­sianne yhdessä opis­ke­li­ja­po­ru­kalla.
− Osal­listu CV-työ­pa­jaan tai työ­elä­mään val­men­ta­valle kurs­sille.
− Lue työ­paik­kail­moi­tuk­sesta tark­kaan, mitä työ­nan­taja hakee. Pii­lo­työ­paik­kaa havi­tel­les­sasi perehdy
orga­ni­saa­tion stra­te­gioi­hin ja rää­tä­löi hake­muk­sesi siltä poh­jalta.
− Kerro työn­haussa esi­merk­kejä onnis­tu­mi­sis­tasi. Anek­dootti vai­kean asia­kas­ti­lan­teen rat­kai­se­mi­sesta
ker­too enem­män kuin lause ”tulen hyvin toi­meen eri­lais­ten ihmis­ten kanssa”.
− Liitä hake­muk­seesi koti­si­vusi tai Lin­ke­dIn-sivusi linkki.
− Vaik­ket uskoisi saa­vasi pes­tiä, hae silti. Hake­muk­sen kir­joit­ta­mi­nen on hyö­dyl­listä osaa­mi­sen pro­ses­soin­tia.
− Ura­ta­ri­noita ja tie­toa oman alasi ura­mah­dol­li­suuk­sista löy­dät osoit­teesta toissa.fi.