Ammat­ti­lai­seksi kasva­minen ei ole pelkkää tietä­myksen kartut­ta­mista vaan myös ammatissa tarvit­tavien asenteiden ja ajatte­lu­ta­pojen omaksu­mista. Kyse on oival­luk­sista, joita ihminen saa koko työuransa ajan.

 

Näin tiivistää verkko-oppimisen asian­tuntija ja tutkija Ilona Laakkonen, joka aiemmassa työssään Student Life -suunnit­te­lijana ohjasi Jyväs­kylän yliopiston opiske­li­joita asian­tun­ti­jao­saa­misen tunnis­ta­mi­sessa ja kehittämisessä.
– Ammat­ti­lai­seksi kasva­minen vaatii kokonais­val­taista ajattelua. Se on jatkuvaa tekemistä, joka ei tule pelkästä koulu­tuk­sesta, nykyisin Jyväs­kylän ammat­ti­kor­kea­kou­lussa työsken­televä Laakkonen sanoo.

Miten ammat­ti­tai­toaan sitten pääsee kasvat­tamaan, jos lyhyt CV ei tunnu vakuut­tavan työnan­tajia? Työko­ke­muksen puutetta voi Laakkosen mukaan paikata opette­le­malla eritte­lemään, millaista osaamista on muilla elämänalueilla
hankkinut ja mitä on tehnyt oppiakseen nämä taidot.

– Kahdesta tasavah­vasta työnha­ki­jasta kisan voittaa se, joka onnistuu kertomaan, miten oma osaaminen vastaa työnan­tajan tarpeita, Laakkonen kannustaa.

Osaamisen monet lähteet

Ennen kuin osaamistaan lähtee esitte­lemään, pitää tunnistaa vahvuu­tensa ja heikkou­tensa. On myös tärkeää nähdä hieman vaivaa taito­jensa kehit­tä­miseen. Laakkonen varoittaa lankea­masta ajatusansaan, jonka mukaan kokemat­to­malla työnte­ki­jällä ei voisi olla työelä­mässä tarvit­tavia taitoja.

Asiantuntijuus ei koostu pelkästään omaan alaan liittyvästä tietämyksestä.

Työelä­mässä tärkeitä ovat esimer­kiksi sosiaa­liset taidot, ongel­man­rat­kai­sukyky ja kansain­vä­linen osaaminen. Näitä taitoja on voinut kertyä harras­tuk­sissa tai vapaa­eh­tois­työssä, kuten ainejär­jes­tö­toi­min­nassa. Laakkonen ei kantaisi murhetta siitäkään, jos aiempi työko­kemus on muulta kuin omalta alalta. Sosiaa­lialan opiskelija voi hyvin kääntää kaupan kassalla tai hampu­ri­lais­ra­vin­to­lassa työsken­telyn voitokseen.

– En vähek­syisi yhtään asiakas­pal­ve­lu­ko­ke­musta, koska se näkyy esimer­kiksi tavoissa hoitaa hankalia tilan­teita. Asiakas­pal­ve­lussa on vähintään kohdannut muutaman hankalan asiakkaan ja oppinut niistä tilan­teista jotakin.

Kehit­ty­minen on prosessi

Tietojaan ja taitojaan voi jäsentää vertaa­malla osaamistaan työelämän osaamis­lis­toihin tai työpaik­kail­moi­tusten hakukri­tee­reihin. Toinen keino on pyytää palau­tetta vaikka kesätyö- tai harjoit­te­lu­paikan esimie­heltä. Kolmas konsti on koota henki­lö­koh­taista kokemusar­kistoa, johon tallentaa näytteitä ja pohdintoja oppimi­sestaan. Tästä arkis­tosta voi poimia esimerkkejä työhakemukseen.

Lisäksi arkisto toimii oman kehit­ty­misen mittarina: jos ensim­mäisenä syksynä raapus­tettu essee tuntuu nyt nololta, voi pysähtyä miettimään, millaista kehitystä on tapahtunut.
– Jäsen­tä­minen ja kehit­tä­minen on koko asian pihvi. Työnhaussa tarvit­tavat dokumentit piirtävät kuvan osaajasta, mutta hyvien osaamis­ku­vausten takana on valta­vasti työtä, Laakkonen korostaa.

Osaami­sensa kehit­tä­miseen saa tukea esimer­kiksi korkea­kou­lunsa työelä­mä­pal­ve­luista ja opiske­lu­ka­ve­reiden kanssa keskustelemisesta.

Oppia kannattaa ammentaa myös sosiaalisesta mediasta, jossa on helppo seurata alansa asiantuntijoita.

Kehit­ty­mis­ta­voitteet on syytä muotoilla konkreet­ti­siksi ja pilkkoa ne toteut­ta­mis­kel­poisiin osiin. On parempi päättää menevänsä kieli­kurs­sille kuin vain suunni­tella paran­ta­vansa kielitaitoaan.

Tartu tilai­suuksiin

Asian­tun­ti­juuden esiin­tuo­mi­sessa kannattaa hyödyntää useita kanavia. Laakkonen suosit­telee työnäyt­teiden, kuten opinnäy­tetyön tai konfe­rens­sissa esitellyn posterin, lataa­mista kotisi­vuille ja Linke­dIniin. Työnhausta kannattaa aina mainita keskustelukumppaneille.
– Hyviä asioita tupsahtaa eteen sitä toden­nä­köi­semmin, mitä enemmän sinulla on ovia auki.

Laakkonen pohtii, että lukuvuoden aikana ei välttä­mättä kannata keskittyä pelkästään opinto­pis­teiden haali­miseen. Jos opinah­jossa tarjoutuu mahdol­lisuus projek­ti­töihin tai opettaja pyytää valmis­tamaan esityksen konfe­renssiin, voi olla fiksua vastata kyllä.

Kokemusta ja verkostoja pystyy hankkimaan myös tekemällä vapaa­eh­tois­työtä omalla alalla.
– Kaikkeen, millä saa osaamistaan näkyväksi, kannattaa tarttua.

Epävar­muu­desta eteenpäin

Osaami­sensa hehkut­ta­minen voi tuntua piinal­li­selta, jos tuntee itsensä asian­tun­tijana keske­ne­räi­seksi. Laakko­sella on nuorille työnte­ki­jöille lohduttava viesti.
– On tietyllä tavalla kehityksen edelly­tyskin, että on jossain määrin epävarma. Sehän tarkoittaa, että on myös valmiudet oppia.
Uran alussa on tärkeää hyväksyä taito­jensa rajal­lisuus. Laakkonen huomauttaa, että suurin osa nuorista kokee olevansa ammatil­li­sesti raakileita.

– Niin sen kuuluu ollakin, koska vasta­val­mis­tunut ei loppujen lopuksi vielä hirveästi osaa. Hänellä on valmiudet oppia ja tehdä työtä, mutta asian­tun­temus ja ammat­ti­taito kehit­tyvät vasta työelä­mässä. Varmuus omasta asian­tun­ti­juu­desta syntyy ajan mittaan, kun oivaltaa, etteivät konka­ritkaan tiedä kaikkea.

Tärkeää on myös uskaltaa kysyä työpai­kalla esimer­kiksi työn tavoit­teista tai talossa nouda­tet­ta­vista eetti­sistä periaatteista.
– Kysyminen osoittaa innos­tusta ja halua kehittyä. Se on parasta asian­tun­te­musta, mitä vasta­val­mis­tunut voi osoittaa, Laakkonen summaa.

Minna Kurvinen

Selviy­ty­mi­sopas työnhakuun

− Pohtikaa vahvuuk­sianne yhdessä opiskelijaporukalla.
− Osallistu CV-työpajaan tai työelämään valmen­ta­valle kurssille.
− Lue työpaik­kail­moi­tuk­sesta tarkkaan, mitä työnantaja hakee. Piilo­työ­paikkaa havitel­lessasi perehdy
organi­saation strate­gioihin ja räätälöi hakemuksesi siltä pohjalta.
− Kerro työnhaussa esimerkkejä onnis­tu­mi­sistasi. Anekdootti vaikean asiakas­ti­lanteen ratkaisemisesta
kertoo enemmän kuin lause ”tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa”.
− Liitä hakemuk­seesi kotisivusi tai LinkedIn-sivusi linkki.
− Vaikket uskoisi saavasi pestiä, hae silti. Hakemuksen kirjoit­ta­minen on hyödyl­listä osaamisen prosessointia.
− Urata­ri­noita ja tietoa oman alasi uramah­dol­li­suuk­sista löydät osoit­teesta toissa.fi.