Lapsen omaan kännykkään asennettava sovellus luo turvaa väkivallasta tai sen uhasta kärsiville lapsille.

 

 

Ensi- ja tur­va­ko­tien liitto on jul­kais­sut mobii­li­so­vel­luk­sen, joka aut­taa väki­val­lasta tai sen uhasta kär­si­viä lap­sia. Turvakamu-nimen saa­neen sovel­luk­sen voi ladata ilmai­seksi ja se asen­ne­taan lap­sen omaan puhelimeen.

Sovellus sopii par­hai­ten yli 7‑vuotiaille.

– Lapsi tai nuori voi käyt­tää sovel­lusta itse­näi­sesti, mutta ensi­si­jai­sesti se on tar­koi­tettu työ­vä­li­neeksi yhdessä ammat­ti­lai­sen kanssa, ker­too Ensi- ja tur­va­ko­tien­lii­ton väki­val­ta­työn asian­tun­tija Jaana Autto, joka on ollut mukana kehit­tä­mässä sovellusta.

Sovelluksen on rahoit­ta­nut Tradeka oy.

– Tällä het­kellä sovel­lusta käyt­tä­vät lähinnä Ensi- ja tur­va­ko­tien­lii­ton jäse­nyh­dis­tys­ten väki­val­ta­työn asian­tun­ti­jat, jotka työs­ken­te­le­vät las­ten kanssa, mutta kuka tahansa sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan ammat­ti­lai­nen voi ottaa sen käyttöönsä.

Sovelluksessa seik­kai­lee Kamu-hahmo, jonka kanssa lapsi voi jutella ja jolle voi ker­toa päi­vän tun­nel­mista. Sinne voi tal­len­taa myös kuvia. Kaikki mer­kin­nät tal­len­tu­vat lap­sen omaan turvallisuuspäiväkirjaan.

– Lapsen on tär­keää saada käsi­tellä omia väki­val­ta­ko­ke­muk­si­aan. Se tukee lap­sen sel­viy­ty­mistä. Hän tar­vit­see kui­ten­kin tukea näi­den koke­mus­ten käsit­te­lyyn, ker­too Autto.

Turvakamuun tal­len­net­tu­jen muis­to­jen, kuvien ja tun­nel­mien kautta asioi­den käsit­tely on helpompaa.

– Tapaamisten välissä voi olla pit­kiä­kin tau­koja. On hyvä, että lapsi voi tapaa­mis­ten väleissä tal­len­taa omia tun­te­muk­si­aan, sekä hyviä että huo­noja. Kun ne on tal­len­nettu sovel­luk­seen, on työn­te­ki­jän hel­pompi käydä niitä yhdessä lap­sen kanssa läpi.

Sovelluksen kautta lapsi saa myös reaa­lia­jassa yhtey­den Lasten ja nuor­ten chat-palveluun.

Osallisuus auttaa selviytymään

Turvakamun käyttö voi­daan aloit­taa jo esi­mer­kiksi tur­va­ko­dissa. Lapsi voi tal­len­taa sovel­luk­seen oman tur­va­suun­ni­tel­mansa pelot­ta­via tilan­teita var­ten. Jatkotyöskentely lap­sen kanssa hel­pot­tuu, kun kaikki sovel­luk­seen tal­len­ne­tut tie­dot kul­ke­vat lap­sen mukana hänen siir­tyessä mui­den pal­ve­lui­den piiriin.

Se lisää myös lap­sen osal­li­suutta. Lapsi saa itse­näi­sesti kir­jata ylös juuri ne tun­te­muk­sensa, jotka hän haluaa, ja hän voi myös tal­len­taa sovel­luk­sen kalen­te­riin seu­raa­vat tapaa­mis­ker­rat. Lapsi pys­tyy myös anta­maan palau­tetta työn­te­ki­jälle sovel­luk­sen avulla. Osallisuuden koke­mus on tär­keä osa lap­sen omaa pro­ses­sia väki­val­lasta selviytymisessä.

– Se aut­taa sel­viy­ty­mi­sessä, kun lapsi kokee pro­ses­sin omak­seen. Ja hän kokee, että voi vai­kut­taa sii­hen, Autto painottaa.

Hanna-Mari Järvinen