Aikuissosiaalityön tavoitteena tulisi olla sellainen osallisuus, jossa toteutuvat asiakkaan perusoikeudet ja jossa vahvistetaan hänen mahdollisuuksiaan toimia tasavertaisena kansalaisena.

 

 

Tätä tulisi nos­taa esiin asiak­kai­den ja kol­le­goi­den sekä median ja yhteis­työ­kump­pa­nei­den kanssa sekä kai­kissa raken­teissa ja ver­kos­toissa, joi­hin sosi­aa­li­työn­te­kijä osal­lis­tuu, sanoo sosi­aa­li­työn­te­kijä Marja Hek­kala.

Hek­kala työs­ken­te­lee pro­jek­ti­suun­nit­te­li­jana Tam­pe­reen aikuis­so­si­aa­li­työssä Osal­lis­ta­van sosi­aa­li­tur­van kokei­lussa, jossa kehi­te­tään väli­neitä pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien tuke­mi­seksi ja etsi­tään pol­kuja osal­li­suu­teen ja työl­lis­ty­mi­seen. Kokei­lulta odo­te­taan myös näkö­kul­mia kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan lain­sää­dän­nön kehittämiseen.

− Tämä kokeilu on eri­tyi­nen paikka osoit­taa, mitä aikuis­so­si­aa­li­työ voi olla.

Kokei­lun pii­riin kuu­lu­vat ne aikuis­so­si­aa­li­työn asiak­kaat, joi­den tulona on pelkkä perus­toi­meen­tu­lo­tuki, mutta ei työt­tö­myys­tur­vae­tuutta tai sai­rau­teen perus­tu­vaa etuutta. Tar­koi­tuk­sena on kui­ten­kin saada asiak­kaalle ensi­si­jai­nen etuus. Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tos arvioi ja seu­raa kokei­lun tuloksia.

Asia­kas itse mää­rit­te­lee osal­li­suu­tensa mit­ta­rin ja mihin tavoit­tei­siin hän sitou­tuu ja millä mene­tel­millä tavoit­tei­siin päästään.

− Jos tavoite on asiak­kaan näkö­kul­masta inno­va­tii­vista, sitä läh­de­tään tuke­maan, Hek­kala lisää.

Kuinka tukea osallisuutta?

Osal­li­suu­den tueksi on tar­jolla kolme eri­laista toi­min­ta­ta­paa. Ensik­si­kin asiak­kaat ote­taan vah­vem­min mukaan pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­seen. Uusia koke­mus­asian­tun­ti­joita on kou­lu­tettu van­ho­jen rin­nalle, ja hei­dän kans­saan poh­di­taan tapoja, kuinka työn­te­ki­jät osai­si­vat hyö­dyn­tää koke­mus­asian­tun­ti­juutta työssään.

Toi­sena toi­min­ta­ta­pana on käyt­tää kokei­lun eril­lis­ra­hoi­tusta, ja tukea sillä asiak­kaita esi­mer­kiksi har­ras­tuk­sissa, päih­de­hoi­to­ryh­män elä­mys­ret­ken mak­sussa tai tie­to­ko­neen kuluissa, jotta työl­li­syyttä edis­tä­vät toi­men­pi­teet onnistuisivat.

Ennen kuin asiakas saavuttaa edes jonkin tasoisen yhteiskunnan jäsenyyden, hänen täytyy täyttää eri lakien näkökulmista hyvin monta ehtoa.

− Raha ei kor­vaa toi­meen­tu­lo­tu­kea, mutta se toi­vot­ta­vasti vähen­tää toi­meen­tu­lo­tuen tar­vetta pidem­mällä aikavälillä.

Hek­kala ker­too, että Kelan kanssa jou­dut­tiin neu­vot­te­le­maan pit­kään, miten asiak­kaat voi­si­vat käyt­tää kokei­lun rahaa siten, että sitä ei oteta huo­mioon perus­toi­meen­tu­lo­tuen las­kel­missa. Kun rat­kai­sua ei löy­ty­nyt, jäi vaih­toeh­doksi hoi­taa han­kin­nat las­ku­tuk­sen kautta.

− Se on taval­laan helppo ja yksin­ker­tai­nen rat­kaisu, mutta asia­kas voi kokea sen myös epä­luot­ta­muk­sena, että hän ei voi saada sitä rahaa itselleen.

Kol­man­neksi tue­taan yhtei­söl­listä osal­li­suutta eri­lai­silla mata­lan kyn­nyk­sen ryh­millä, joissa Hek­ka­lan mukaan on jo syn­ty­nyt spon­taa­nia ver­tais­neu­von­taa. Niissä on tär­keää myös viran­omai­sen läs­nä­olo. Näin asiak­kaat saa­vat väli­töntä tie­toa siitä, mitä kei­noja viran­omai­silla on tukea hei­dän osallisuuttaan.

Palveluviidakossa

Suu­rim­pana aikuis­so­si­aa­li­työn asiak­kai­den osal­li­suu­den esteenä on Hek­ka­lan mie­lestä moni­mut­kai­nen etuuk­sien kenttä. Ennen kuin asia­kas saa­vut­taa edes jon­kin tasoi­sen yhteis­kun­nan jäse­nyy­den, hänen täy­tyy täyt­tää eri lakien näkö­kul­mista hyvin monta ehtoa, jotta hän on oikeu­tettu vaik­kapa täy­si­mää­räi­seen työt­tö­myys­tur­vaan ja tar­vit­taessa toi­meen­tu­lo­tu­keen, puhu­mat­ta­kaan kai­kista diag­noo­sei­hin perus­tu­vista sta­tuk­sista ja nii­den perus­teella myön­ne­tystä toimeentuloturvasta.

− Osal­li­suus on oikeas­taan pysy­mistä mukana tässä hyvin moni­mut­kai­sessa verkossa.

Hek­ka­lan mie­lestä tätä koneis­toa keven­täisi suu­resti perus­tulo. Se ei tie­ten­kään yksi­nään riit­täisi, mutta toisi rau­han kun­tou­tu­mi­seen ja vaik­kapa ter­vey­den­huol­lon hoi­to­suun­ni­tel­mien toteut­ta­mi­seen, kun mieltä ei tar­vit­sisi kuor­mit­taa eri­lais­ten tukien hakemisella.

− Osal­li­suus­kin pää­sisi toteu­tu­maan, kun sen perus­e­del­ly­tys olisi totta.

Kaikki mata­lan kyn­nyk­sen ensi­kon­tak­tit pitäisi Hek­ka­lan mie­lestä olla hel­pom­min saa­vu­tet­ta­vissa ja pal­ve­lui­den pain­opis­tettä tulisi siir­tää ehkäi­se­vään suuntaan.

− Ihmi­set kai­paa­vat ”avointa” neu­von­taa ja ohjausta, joka ei perustu mihin­kään asiak­kuu­teen ja jota voisi saada vaik­kapa kir­jas­tossa tai pai­kal­li­sessa mar­ke­tissa. Tämä ei tie­ten­kään poista tar­vetta asia­kas­koh­tai­selle sosiaalityölle.

Aikuis­so­si­aa­li­työn jal­kau­tu­mista toi­vo­vat niin asiak­kaat kuin yhteis­työ­kump­pa­nit. Hek­ka­lan mie­lestä ei kui­ten­kaan ole itses­tään sel­vää, että se olisi hyö­dyl­listä ja vaikuttavaa.

− Vie aikaa, ennen kuin uusi työ­tapa vakiin­tuu ja ihmi­set löy­tä­vät pal­ve­lun. On kokeiltu esi­mer­kiksi sitä, että ter­veys­a­se­malta ohja­taan asiak­kaita sosi­aa­lioh­jaa­jalle, mutta kun mah­dol­li­suutta ei aina muis­teta, odot­taa sosi­aa­lioh­jaaja ase­ma­pai­kas­saan tur­haan heitä.

Parempaa toimijuutta

Jos sosi­aa­lia­lan työn­te­ki­jöillä olisi parem­min aikaa raken­teel­li­seen vai­kut­ta­mi­seen, vah­vis­taisi se Hek­ka­lan mie­lestä myös asiak­kai­den sosi­aa­lista voimaantumista.

− Joka­päi­väi­seen aikuis­so­si­aa­li­työ­hön liit­tyy sel­lai­nen ihmi­soi­keus­ak­ti­vismi, että tun­nis­te­taan ja tun­nus­te­taan asiak­kaan oikeu­det toi­mia sosi­aa­li­sena kansalaisena.

Hek­ka­laa kiin­nos­taa Osal­lis­ta­van sosi­aa­li­tur­van kokei­lussa myös demo­kra­tian toteu­tu­mi­nen. Hän tekee kokei­luun liit­tyen väi­tös­tut­ki­musta, jossa hän sel­vit­tää sitä, mil­lai­sia mää­rit­te­lyjä sosi­aa­li­nen kan­sa­lai­suus ja asiak­kai­den vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det demo­kraat­ti­sessa yhteis­kun­nassa saa­vat ennen kokei­lua, sen eri vai­heissa ja sen jäl­keen teh­dyissä asia­kir­joissa ja lakisuosituksissa.

Demo­kra­tia­ke­hi­tyk­sen läh­tö­kohta on Hek­ka­lan mukaan se, että pyri­tään vah­vis­ta­maan asiak­kaan toi­mi­juutta. Toi­mi­juutta syn­tyy esi­mer­kiksi sil­loin, kun asia­kas ymmär­tää, että hän ei ole yhteis­kun­nan täy­si­val­tai­nen jäsen ja läh­tee tavoit­te­le­maan osal­li­suutta omassa elä­mäs­sään ja yhteiskunnassa.

− Siinä on sosi­aa­li­työn paikka toi­mia asiak­kaan rin­nalla. Se vies­tit­tää, että asiak­kaan arvo tun­nus­te­taan ja hänen oikeu­tensa vai­kut­taa itseä kos­ke­vaan pää­tök­sen­te­koon tunnustetaan.

Iita Ket­tu­nen