Suoma­laista laki­teh­tai­lua seu­ran­neet ovat kri­ti­soi­neet lain­val­mis­te­lun tason las­kua. Lakie­si­tyk­siä on peruttu, siir­retty ja palau­tettu jat­ko­val­mis­tel­ta­viksi, mikä ei kui­ten­kaan ole vält­tä­mättä huono juttu. Pahim­mil­laan voi näet käydä kuten jois­sa­kin muissa maissa, joissa herä­tään huo­nosti val­mis­tel­tu­jen lakien seu­rauk­siin vasta lakien voi­maan­tu­lon jäl­keen.

Lain­val­mis­te­lu­krii­ti­kot ovat jät­tä­neet avoi­meksi moi­sen rap­pio­ke­hi­tyk­sen syyt, mutta inno­va­tii­vi­set ame­rik­ka­lais­tut­ki­jat ovat tie­tä­vi­nään, että val­lan­pi­tä­jien sala­liitto täs­sä­kin on takana.

Sala­liit­to­teo­rian mukaan ihmi­sille syö­te­tään hal­lin­non ja median kautta niin pal­jon asial­li­suus­ta­sol­taan vaih­te­le­vaa tie­toa, että suu­rin osa älyn käyt­töön vara­tusta ener­giasta kuluu vain muu­ta­man lauseen mit­tais­ten teks­tien läpi­lu­kuun.

Kun koh­dalle osuus vaa­ti­vam­pia kir­joi­tel­mia, niistä lue­taan ensim­mäi­set lauseet ja arva­taan loput. Siis vaik­kapa lakie­si­tyk­sestä vain otsikko ja ensim­mäi­nen joh­dan­to­lause siitä, mistä laissa noin yli­mal­kaan on kysy­mys.

Viime aikojen mediahuomiota kerännein esimerkkitapaus saatiin 10 miljoonan asukkaan osavaltiosta nimeltä Pohjois-Carolina.

Osa­val­tion kongressi val­mis­teli moot­to­ri­pyö­riä kos­ke­van tie­lii­ken­ne­lain uudis­tuk­sen, joka alun perin oli lyhyehkö sää­dös siitä, että vas­te­des moot­to­ri­pyö­rillä ei saisi ajaa ajo­kais­to­jen väli­sellä alu­eella.

Kun lain sivu­määrä muut­tui muu­tama minuutti ennen pää­tök­sen­te­koa osa­val­tion senaa­tissa, pari moot­to­ri­pyö­räi­le­vää kan­san­edus­ta­jaa hät­kähti: lain otsikko oli vään­ty­nyt muo­toon ”moot­to­ri­pyö­räi­lyn tur­val­li­suutta kos­keva abort­ti­sään­nös”. Joku tur­val­li­suusin­toi­lija yritti siis lak­kaut­taa moot­to­ri­pyö­räi­lyn!

Kun pika­muun­nok­sen koke­nutta laki­teks­tiä kai­vet­tiin syvem­mältä, havait­tiin, ettei moot­to­ri­pyö­räi­lyä oltaisi lopet­ta­massa – sen sijaan suu­rinta osaa osa­val­tion 16 abort­tikli­ni­kasta uhkaisi lopet­ta­mi­nen. Moot­to­ri­pyö­räi­lyä kos­ke­nut osuus oli toki mukana, mutta sii­hen vii­tat­tiin laki­teks­tissä vain 17 ker­taa.

Abor­tin saan­nin tiu­ken­nuk­sia käsi­tel­tiin yli 120 teks­ti­koh­dassa. Asioi­den koplaa­mista seli­tet­tiin sillä, että kan­sa­lai­set vaa­ti­vat dynaa­mista, asioita yhdis­tä­vää lain­val­mis­te­lua. Sitä, että moot­to­ri­pyö­räi­lyn tur­val­li­suu­della ja abor­teilla ei ollut asial­lista yhteyttä, ei koettu ongel­maksi.

Senaa­tin inno­va­tii­vi­suus ei lop­pu­nut tähän. Heti perään päät­tä­jät sai­vat hyväk­syt­tä­väk­seen lain entistä väl­jem­mästä aseen­kanto-oikeu­desta jul­ki­sissa annis­ke­lu­ti­loissa. Perus­te­lut tun­tui­vat hyviltä: jos joku huma­lai­nen alkaa räis­kiä aseel­laan baa­rissa, ainoa pelas­tau­tu­mis­keino on luon­nol­li­sesti ampua hänet.

Osa­val­tion senaatti jär­keili, että huma­lai­sen ase­hur­jas­te­li­jan tuho­työt jää­vät teke­mättä, jos kaikki muut­kin ympä­rillä oles­ke­le­vat huma­lai­set varus­te­taan tulia­sein.