Vastavuoroinen sosiaalityö

Tervetulleessa artikkelikokoelmassa käsitellään sosiaalityön yhteiskunnallista oikeutusta ja tehtävää. Lähtökohdaksi on nostettu vastavuoroisuus.

 

Nyky-Suomes­sa vas­tavuoroisu­us ilme­nee siten, että yhteisöt puo­lus­ta­vat omia rajo­jaan ja val­it­se­vat puolen­sa. On vaikea löytää vas­tavuoroisu­ut­ta ”tois­t­en” kanssa. Myön­teisiä tun­tei­ta ei näy. Eristämme, ilkeilemme, kiusaamme jul­masti tais­tel­lessamme resurs­seista. Ulos­sul­je­tu­il­la on heil­läkin kaipuu olla osa ryh­mää, ja niin syn­tyy vas­tay­hteisöjä.

Mitä vas­tavuoroisu­us voi olla? Hyvän­tah­don eleitä, jot­ka seu­raa­vat vas­tavuoroi­sista teoista. Kyse voi olla velvol­lisu­ud­es­ta tai aidos­ta tarpeesta toimia. Vas­tavuoroisu­us ei voi kuitenkaan tarkoit­taa sitä, että aute­taan vain niitä, jot­ka kykenevät vas­tavuoroisu­u­teen. Vas­tavuoroisu­us vaatii toim­intakykyä, jota kaikil­la ei ole. Sosi­aal­i­työn tehtävänä on lisätä toim­intakykyä.

Vas­tavuoroisu­us on yhteisölli­nen käsite. Yksinäisyys, kiusaami­nen tai köy­hyys näkyvät yksilön elämässä, mut­ta pohjim­mil­taan niis­sä on kyse yhteisöl­li­sistä ilmiöistä. On tiedostet­ta­va, miten suh­taudumme tois­t­en vaikeuk­si­in ja mis­sä näemme niiden syyt. Arvosta­va ja kuun­tel­e­va kohtaami­nen kos­kee jokaista.

Eri­tyisen tärkeää se on sosi­aal­i­työssä. Ilman asi­akkaan omaa tietoa ja tavoitet­ta sosi­aal­i­työ ei voi onnis­tua. Työn­tek­i­jän on yhdessä asi­akkaan kanssa selvitet­tävä, mis­tä tilanteessa on kyse, annet­ta­va asioille merk­i­tys ja toimin­nalle suun­ta. Myös tun­teille on olta­va herkkänä.

Sosi­aal­i­työn tehtävänä on edis­tää hyv­in­voin­tia ja sen käytän­tö­jen tulisi lisätä yhteisöl­lisyyt­tä. Yksi artikkeleista käsit­telee sosi­aal­i­työn käytän­töpoli­it­tista tehtävää. Han­kala käsite pitää sisäl­lään yhteiskun­nal­lisen vaikut­tamisen asi­akas- ja yhteisö­työssä ja poli­ti­ikkata­sol­la. Kyse ei ole puolue­poli­tikoin­nista, vaan toimin­nas­ta, joil­la lisätään hyv­in­voin­tia ja vähen­netään eri­ar­voisu­ut­ta.

Kir­ja nos­taa esille ammat­ti­eti­ikan merk­i­tyk­sen. Mik­si työ­paikoil­la puhutaan vähän eet­ti­sistä kysymyk­sistä, vaik­ka niihin tör­mätään jatku­vasti? Mis­tä löy­tyy ammat­tieet­ti­nen selkäran­ka? Teos on tarkoitet­tu oppikir­jak­si ja käsikir­jak­si. Eri­tyisen kiitok­sen ansait­see selkeä suomenkieli.

Hyvänä lukuo­hjeena: ota käsit­te­lyyn yksi luku ker­ral­laan, älä yritä ahmia kaikkea ker­ral­la, ettei tule ähky.

Kris­ti­ina Koskilu­o­ma

Marit­ta Tör­rö­nen, Kai­ja Hän­ni­nen, Päivi Jout­timä­ki, Tiina Lehto-Lundén, Petra Salo­vaara ja Min­na Veis­tilä (toim.): Vas­tavuoroinen sosi­aal­i­työ: Asi­akkaan kohtaamista toi­sista välit­tävässä yhteiskun­nas­sa. Gaudea­mus 2016.